Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Nummelin, Juri: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä -kirjassa kerrotaan, että vasta viime aikoina suomalaiseen etunimistöön tullut Isla on alun perin skotlantilainen nimi. Nimi lienee siellä peräisin Islayn saaresta. Espanjan kielessä 'isla' tarkoittaa saarta.
Ryhmälähdössä juostava matka on kaikille hevosille sama. Yleisin lähetystapa on autolähtö. Tasoituslähdössä juostava matka määräytyy lähtösumman tai ennätyksen perusteella. Esim. paalulta (kohta, josta tasoitusajossa perusmatkan juokseva hevonen lähtee)lähtee hevonen, jonka lähtösumma on esim. 2000€ ja 20 metrin takamatkalta hevonen, jonka lähtösumma on 3000€ jne.
Nimi Merlin juontaa juurensa walesilaisesta nimestä Myrddin (merilinnoitus). Nimi on tullut tutuksi kuningas Arturin legendoista.
http://www.behindthename.com/name/merlin
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä.
Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
LINNEA -tietokannoista,jotka ovat yleisissä kirjastoissa nykyisin myös asiakkaiden itsenäiskäytössä, löytyi hakusanalla hitsausrailo* seuraava teos:
Grönlund, Eero : Hitsausrailot : vaatimukset, valmistusmenetelmät, toleranssit ja taloudellisuus [julkaisija: Suomen metalli-, kone- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto, MET ry.] [Helsinki] : Metalliteollisuuden kustannus, 1990. 52 s. : kuv. ; 30 cm. (Tekninen tiedotus / MET, ISSN 0788-0987 ; 1990, 6) ISBN: 951-817-465-2.
Sitä näyttäisi teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen lisäksi olevan myös joissakin maakuntakirjastoissa. Tarvittaessa kaukolainapyynnön voi jättää lähimpään kirjastoon.
Hitsausrailoja ja railonvalmistusta käsitteleviä julkaisuja, joista osa on...
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Nimi Beda on anglosaksilainen nimi ja tarkoittaa naissoturia. Käytössä esim. Ruotsissa, Sveitsissä ja Saksassa. (Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi). Varhaiskeskiajan suurimpia oppineita oli englantilainen Beda, josta on käytetty lisänimeä "kunnianarvoisa". Suomessa Bedan toi kalenteriin Mikael Agricola rukouskirjassaan 1544. Beda oli mies, mutta jostain syystä hänen nimensä on meillä muuntunut naisen nimeksi. (Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimikirja).
Väestörekisterikeskuksesta nimipalvelusta www.vaestorekisterikeskus.fi selviää, kuinka paljon nimen haltijoita on Suomessa. Sieltä näkyy mm., että Vladja-nimisiä on Suomessa vain yksi naishenkilö. Nimikirjoistamme ei löytynyt tietoa tämän nimen alkuperästä, mutta osoitteessa...
”Ulysses” on ilmestynyt Yrjö Jylhän suomennoksena ”Odysseus” teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933).
Sen sijaan runoa ”The Lady of Shalott” ei ole mitä luultavimmin suomennettu, sillä sitä ei löydy osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta eikä runsaasti runoja sisältävästä Piki-tietokannasta. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin pienilevikkisessä teoksessa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole siis kuitenkaan suomennettu. Alkuperäinen englanninkielinen runo löytyy osoitteesta http://www.lib.rochester.edu/camelot/shalcomb.htm kahtenakin...
Lasse kirjoista ensimmäinen on Lasse ekaluokkalainen, sarjassa on useita kirjoja
ja viimeisin ilmestynyt on Lasse ja superäiti. Lasse kirjat ovat ruotsalaisten
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamia ja suomeksi ne on kääntänyt
Tuula Kallioniemi, joka on yksi suomalaisista tämänhetken parhaista lastenkirjailijoista. Lasse-kirjat ovat humoristisia ja sopivat nuoremmille kuin samojen kirjailijoiden kirjoittamat Bert-kirjat. Lasse kirjoja on kaikissa kirjastoissa Helsingissä hyvin saatavilla. Sopivat n.8v.-.
Hyvä paikka verkossa hakea tietoa jännityskirjallisuudesta on Dekkarinetti osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Siellä on listaus Christien kaikista teoksista osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=ChristieAgathaTeokse#Teokset
Lisäksi löydät listan suomennoksista ja linkkejä ulkomaisiin vastaaviin sivustoihin.
Kirjoista kattava listaus Christien teoksista löytyy mm. Ari Haasion teoksesta Ulkomaisia dekkariklassikoita, osa 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2003). Ruotsiksi käännetyistä kirjoista saat tietoa kustantajan ruotsalaisen sisaryhtiön vuonna 2005 julkaisemasta teoksesta Tretton kriminella klassiker.
Simo Sjöblomin teokseen Agatha Christie -bibliogafia 1927-1998 on pyritty luetteloimaan kaikki kirjailijan vuoteen...
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/...
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
