Kreikan kansantanssi- ja laulukulttuuri on erittäin rikasta ja joidenkin arvioiden mukaan kreikkalaisia kansantansseja olisi jopa viisisataa. Kreikkalaiset kansantanssit jaetaan maantieteellisesti kahteen ryhmään, mantereen ja saariston tansseihin. Lisätietoa näistä lukuisista tansseista saa kirjoista: Vornanen, Rauni: Opa! : kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään, 1998 ja Kara, Jaakko: Jumalaiset askeleet : Kreikkalainen tanssi, 1997.
Ehkä kuitenkin tunnetun kreikkalainen tanssi on ns. "Zorbas-tanssi". Tämän tanssin teki tunnetuksi Anthony Quinn elokuvassa "Zorbas". Tanssista mainitaan esim. kreikkalaisen tanssiryhmän Ta Takounian sivuilla: http://members.surfeu.fi/tuulak/historia.html#Tanssit.
Kolikon arvo voi vaihdella todella paljon sen mukaan missä kunnossa se on. Seuraavista lähteistä saat tietoa rahojen arvosta. Kirjoja voit kysyä omasta kirjastostasi.
Suomen rahat arviohintoineen, 2005. (Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.)
Coins of northern Europe and Russia / ed. by George S. Cuhaj, Thomas Michel, 2006
Standard Catalog of World Coins / by Chester L. Krause and Clifford Mishler, 1992
Suomen pankin sivuilta löytyy asiasta hyvää tietoa http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/faq/index.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy...
Miinus- ja plusmerkkiset eivät vaikuta laskutapaan. Kaikki lasketaan normaalisti yhteen (Esim. Excelissä) ja jaetaan päivien lukumäärällä.
Jos lasket paperilla, niin voit esimerkiksi laskea erikseen yhteen -merkkiset ja +merkkiset ja vähentää sitten suuremmasta luvusta pienempi luku. Tämä arvo sitten jaetaan päivien lukumäärällä
Laulun Äideistä parhain (= Mother of mine) levytti suomeksi ensimmäisenä Jari Huhtasalo v. 1972. Sen jälkeen laulun on levyttänyt moni muukin, Viola-tietokannan mukaan Timo Turunen, Raggars, Jony Nyman, Jyrki Niskanen, Ruotsinkylän koulun kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Kosola, Reetta Marjamäki, Ahonkylän Flikat, Heikki Hyvönen, Riikka Lindfors, Kiimingin Kiurut, Alavieskan nuorisokuoro ja Jukka Ylimäki.
Laulun sanat löytyvät monesta julkaisusta, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 2, s. 84-85. Voit tarkistaa sen ja muiden julkaisujen saatavuuden Piki-verkkokirjastosta
( www.tampere.fi/kirjasto/piki ) kirjoittamalla nimeke-riville laulun nimen tai alkusanat (Lapsuus se on korvaamaton) ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Ympäristöministeriön päätöksessä N:o 1209/95 ( http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/arvot.htm ) määritellään rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot.
Tämän luettelon mukaan valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ohjeelliseksi arvoksi on määritelty
24 000 mk. Luettelossa ei mainita kyykäärmettä, mutta seuraavien käärmeiden ohjeelliset arvot on annettu: kangaskäärme (Coronella austriaca)15 000 mk, rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk, vaskitsa (Anguis fragilis) 1 200 mk.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin...
Eri kirjastot menevät hyvinkin eri aikoihin kiinni - ja kesäaikana eri aikaan kuin talvella. Kirjastojen aukioloaikoja kannattaa käydä etsimässä Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Jouko Turkan tv-sarjan "Seitsemän veljestä" (vuodelta 1989) kaksi ensimmäistä osaa löytyvät ainakin Tampereelta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä. Kaikki ovat maakuntakirjastoja, joten niistä kaukolainoja saa muualle Suomeen varsin näppärästi. Voitte kysyä veljeksiä kaukolainaksi oman kotikirjastonne kautta.
DVD-levylle Turkan metsäläisten temmellystä ei ilmeisestikään ole vielä tallennettu.
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Yleistietoa aiheesta saa keräilemällä useammasta julkaisusta, esim. teoksista: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, Talvi, Jussi: Gastronomian historia ja Lilja, Saara: Antiikkia ja myyttejä.
Sivun tai parin verran on tietoa myös Armas J. Pullan Gastronomian vaiheilta -kirjasessa sekä Kultaisessa keittokirjassa (osa 3) ja Antiikin kulttuurihistoriassa. Kirjojen saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjastossa löydät osoitteesta: http://www.ouka.fi/kirjasto/intro.
Englanninkielisenä löytyy aiheesta esim. Oulun yliopiston kirjastosta Peter Garnseyn teos Food and society in classical antiquity.
Meidän talo -lehdestä nro 11 /1989 löytyy pelin teko-ohje, myös peilin kiinnitys kehyksiin neuvotaan. Teko-ohje löytyy myös osoitteessa http://www.bosch-do-it.fi/bosch-do-it.fi/harrastajat/ hakusanalla peili.
Yhtä legendaarinen vastaus: ei mitään. Suomen kieli kyllä antaa mahdollisuuden liittää sanoihin useita päätteitä, mutta mainitsemassasi muodosteessa on paitsi sattumanvaraisesti toisiinsa yhdistettyjä liitepartikkeleita myös (esim. heti alussa) sellaisia merkkijonoja jotka eivät ole mistään suomen kielen sanasta johdettuja.
Kiinteistörekisteri on koko maan kattava julkinen rekisteri, jota ylläpitävät
Maanmittauslaitos ja kunnat asemakaava-alueilla tonttien ja yleisten alueiden osalta. Asemakaava-alueilla kiinteistörekisteriä pitää kunnan kiinteistöinsinööri. Kiinteistörekisteri on julkinen. Jokaisella on oikeus kiinteistörekisterin pitäjän luona saada luettavakseen kiinteistörekisterissä olevat tiedot. Ks. Kiinteistörekisterilaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850392#P9. Kiinteistörekisteriotteet ovat maksullisia.
Tietoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisteriotteista saa tietoa Maanmittaustoimiston sivulta, https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asiantuntevalle-kayttajall…. Sieltä löytyy myös...
Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: oik. ohrainen, niukkajyväinen leipä; kun käy huonosti.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anni on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä.
Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa Annette, Ninon, Venäjällä Anja, Anuska, Nina, Ninni, Englannissa Ann, Annie, Anne, Nanny, Espanjassa Anita, Anja jne.
Kustaa Vilkunan mukaan vihreäviittaisesta Pyhästä Annasta tuli pian suomalainen Annikki, metsän emäntä, Tapion piika, Päivölän miniä, jonka nimi toistuu vanhoissa...
Sirkka Laurin teoksessa Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WS 2007 käsitellään hoitotyön ja alan koulutuksen historiaa Suomessa. Lisää aineistoa löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tekijä- ja nimeke-kentät voi muuttaa asiasanakentiksi harmaasta nuolesta ja sitten kirjoittaa kolme asiasanaa: hoitotyö, historia ja koulutus. Näin saa 4 viitettä (joista yksi on yllämainittu teos). Jättämällä koulutus-asiasanan pois tulokseksi saa 20 viitettä, teoksia, joissa käsitellään yleensä hoitotyön historiaa.
Asiasanoilla koulutus ja lähihoitajat tulee 10 viitettä.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy kirjastojen työasemilla käytössä olevista Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
Tarkoitat varmaankin HelMet-kirjastokorttia? Jos lainaajatiedoissasi on tallennettuna sähköpostiosoite, voit tilata uuden pin-koodin näin:
Avaa sivu http://www.helmet.fi/. Napsauta linkkiä "Omat tietoni". Napsauta linkkiä "Unohditko tunnuslukusi?". Kirjoita kirjastokortin numero sille varattuun kenttään ja napsauta linkkiä "Jatka".
Jos lainaajatiedoissasi ei ole voimassa olevaa sähköpostiosoitetta, saat uuden pin-koodin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
