Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Ingrid Larsson Haglundin kirjoittama kirja "1600-tals recept ur Per Brahes kokbok : mat och minnen från Visingsborg, Sveriges första grevskap". Kirjan luettelotietueeseen on kirjattu myös toinen nimeke "Per Brahes kokbok". Kirja on julkaistu vuonna 1997. Muuta Pietari Braheen ja ruokaan liittyvää kirjaa en Vaski-kirjastojen kokoelmista löytänyt.
Sikojen sukupuu on monimutkainen, ja eri sikalajit ovat risteytyneet keskenään useaan otteeseen. Villisian (Sus scrofa) kantamuodosta tiedetään, että se kehittyi Kaakkois-Aasiassa noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen se levisi Intiaan noin miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Tälle kantamuodolle ei kuitenkaan mainita kirjallisuudessa mitään nimeä - mahdollisesti paleontologit eivät vielä ole löytäneet sen fossiilia.
Ks. esim. Frantz jne. (2015): The Evolution of Suidae, kappale Modern Wild Boar (Sus scrofa)
Tätä on kysytty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa. Tuote-esittelyiden taustalla soiva kappale on Audio Network -katalogista ja löytyy hakusanalla Opening Night. Kappaleesta on useampi versio ja mielestäni ohjelmassa soiva kappale on nimellä Opening Night 2.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-klassinen-musiikki-soi-suomen-huutokaup…
https://www.audionetwork.com/track/searchkeyword?keyword=Opening%20Night
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa olevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy monenlaista Helsingin historiaan liittyvää aineistoa. Lauttasaaren osalta löytymistä vaikeuttaa se, että Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vasta vuonna 1946. Materiaalia on myös tätä aiemmalta ajalta, mutta esim. juuri kartoissa ei Lauttasaarta näy.
Helsinki-kokoelmassa on Helsingin puhelinluetteloita, joista ainakin joissakin 1950- ja 1960-luvun luetteloissa on myös kartat katujen nimineen.
Kirjassa Lauttasaaren rakennettu ympäristö (toimittanut Tuulikki Kupiainen) on joitakin karttoja Lauttasaaren rakennuskannasta ennen alueliitosta ja kartat, joista näkyvät vuosina 1946-1981 rakennetut talot. Tämä kirja on myös Lauttasaaren kirjaston...
Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Vaikea sanoa ilman kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Laitankin oheen linkin joka avaa kuvan hevonhierakasta http://www.pukinparta.net/html/hevonhierakka.htm
Tosin hevonhierakan ei pitäisi kasvaa ihan noin isoksi kasviksi kuin kuvasitte.
Tässä vielä Wikipediassa olevaa kuvausta kasvita http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonhierakka
Volter Kilven teoksesta "Alastalon salissa" ei valitettavasti ole tehty äänikirjaa.
Juha Hurmeen Nälkäteatteri on tehnyt Alastalon salissa -teoksesta kuunnelman. Tallenne kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta on lainattavissa vain lukusalikäyttöön
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Kettu pääsee puuhun jos se oikein haluaa. Usein puuhun houkuttaa ruoka.
https://yle.fi/uutiset/3-6587018
Ketun kynnet ovat osittain sisäänvedettävät, mutta ne eivät suoraan liity kiipeämiseen. Toki sisäänvedettävät kynnet varmaan helpottavat otteen saamista kiivetessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketut#cite_note-Burrows-8
https://www.riistakolmiot.fi/animal/kettu-vulpes-vulpes/
Supikoira ja naali ovat Suomessa koiraeläimiä, jotka elävät kettujen tavoin joko pareittain tai pienryhmissä ja saalistavat yksin.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Canidae
Valitettavasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi auttaa tässä asiassa. Ainoa tapa kirjoittaa kirjasta arvostelu ja muodostaa mielipide sen hyvistä ja huonoista puolista on lukea kirja itse! ;)
Herttoniemen siirtolapuutarha voi sijaita nykyisen Kulosaaren alueella, mutta kun kaupunki 1927 osti alueen siirtolapuutarhaksi, alueen nimi oli Kulomaa. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan ollut vakiintunut käyttöön. Heerttoniemen ja Kulosaaren välinen salmi oli vuosien saatossa maan kohoamisen myötä kasvanut umpeen, joten puutarha-alue oli luontevaa nimittää Herttoniemen siirtolapuutarhaksi.
https://1591134.168.directo.fi/@Bin/95889b013911f790ff1797252ca62f35/15…
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
HeiLisätietoa löydät muun muassa alla olevista linkeistä. Ajankohtaisimman ja tarkimman tiedon saat omalta kunnaltasi tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä. Vastaus kysymykseesi riippuu siitä asutko taajama-alueella vai sen ulkopuolella. Yleensä kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat ovat vuokralaisen vastuulla, jos omistajan kanssa ei ole toisin sovittu. Uusien kiinteiden esineiden ostaminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Koska kyseessä on vastuuasiat emme voi antaa tarkkaa vastausta. Suosittelen ottamaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.https://yle.fi/a/74-20012228OmakotitaloliittoEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Kollegani ehdottivat tällaisia sarjoja:
Hagmar, Pia: Etsiväpartio-sarja
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja
Kelly, Fiona: Mystery Club -sarja
Larry, H. I.: Zac Power -sarja (kylläkin agenttijuttu mutta voisi toimia)
Lawrence, Caroline: Roomalaismysteerit-sarja
Lehtiö, Jaana: Taika Valo -sarja
Lindgren, Astrid: Kalle Blomkvist -sarja
Lähteenmäki, Laura & Lähteenmäki, Ville: Salakari-sarja
Mack, Tracy: Baker Streetin iskuryhmä -sarja
Musta kaista -sarja (eri kirjailijoiden kirjoja)
Veirto, Kalle: Kivimutka-sarja
Venho, Johanna: Okulus-sarja
Widmark, Martin: Lasse-Maijan etsivätoimisto
Lisäksi tässä olisi vielä ehdotuksia yksittäisistä tai kaksittaisista etsiväkirjoista:
Billow, Jan Ivar: Aaveprikaati ja Sininen Naamio
Colfer, Eoin:...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Suomen murteiden sanakirja 2. osa, Emaali-havuvasta (ilmestynyt 1988) kertoo, että substantiivi haina merkitsee aavistusta.Tästä päätellen Hainari siis tarkoittaisi aavistelijaa. Sanaa haina on käytetty mm. Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Karjalan kielen verkkosanakirjassa sanalle haina annetaan suomenkieliset vastineet vainu, vihi, aihe ja ajatus sekä sanalle hainata vastineet saada vihiä, aavistella http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=haina&b=1&ha=haina* Tohmajärven Hainarintie lienee saanut nimensä Tohmajärvellä syntyneestä kansanedustaja Oskar Hainarista, joka suomensi sukunimensä Forsström Hainariksi.
http://www.tohmajarvi.fi/merkkihenkilot1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Hainari
Hätäkaste on ollut rajana muinoin. Nykyään 22. raskausviikolla tai sen jälkeen kohdussa kuolleelle tai 500 g painavalle kuolleena syntyneelle lapselle järjestetään aina hautajaiset.
Aikaisemminkin kuolleelle sikiölle voidaan järjestää hautajaiset, jos perhe näin tahtoo. Tarkemmin Duodecim-lehdessä: https://www.duodecimlehti.fi/duo91652
Pastakirjoja on runsaasti. Tuorepastan teko-ohjeet ja reseptejä löytyy ainakin kirjoista :
• Suuri pastakeittokirja, 2004
• Franco, Silvano : Pasta, 2003
• Mansfield, Sally : Pastaruoat, 2002
• Castellucci, Leonardo : Italialaisia pastoja, 1998
• Pasta, 1998
• Della Crore, Julia : Maailman paras pasta, 1998
• Jäntti, Eeva : Kaiken maailman pastat, 1994
• Enkovaara-Astraldi, Maarit : Pastatieto, 1996
• Hazan, Giuliano : Klassinen pasta, 1994
Makkaran valmistuksesta on uudehko mainio kirja Haapio, Markku : Nakit ja muusi : suomalaisen makkarakirja, 2002. Suolen puhdistusta ei kirjassa tarkkaan selitetä, vaan neuvotaan tilaamaan suolet lihakauppiaalta. Vielä joitakin linkkejä verkolta : joulumakkaran teko-ohje http://www.finfood.fi/finfood/...
Kaivelemaan jäänyt kirja on John Fowlesin Jumalten naamiot (The magus).
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti: "Nuori englantilainen Nicholas Urfe joutuu opettajaksi kauniille, syrjäiselle Kreikan saarelle, Phraxokselle. Siellä hän tutustuu rikkaaseen maailmanmieheen Maurice Conchisiin, jonka huvilassa tapahtuu outoja asioita: totuus ja illuusio sulautuvat toisiinsa, asukkaitakin huvilassa on monin verroin enemmän kuin saaren kreikkalaiset tietävätkään. Nicholas Urfe joutuu mukaan seikkailuun, kokeeseen, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä - tai sitä suurta tuntematonta joka määrää ihmisen käyttäytymistä; ihmisen elämää."
