Kirjastoalalla kuten muillakin aloilla työllistymistä edesauttaa alan koulutus, mutta ilman koulutustakin on mahdollista päästä kirjastoon töihin. Jos olet nuori, eikä sinulla ole vielä mitään koulutusta, hyvä tapa aloittaa on hakeutua kirjastoon kesätöihin. Työnantajiin kannattaa olla suoraan yhteydessä ja markkinoida omaa osaamistaan. Joissakin kunnissa kirjastoalalle koulutetaan myös oppisopimuksella.
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot.fi portaalista löytyy lista kirjatoalan koulutusta antavista oppilaitoksista
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja...
Lainan voi uusia menemällä Helmet-verkkokirjastoon omiin tietoihin. Linkki löytyy Helmetin etusivun oikeasta ylänurkasta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Omissa tiedoissasi näet tämänhetkiset lainasi. Valitse haluamasi uusittavat (raksi uusi-ruutuun) ja klikkaa painiketta Uusi merkityt lainat.
Lainat voi uusia enintään kolmesti. Jos lainaan on varauksia, sitä ei voi uusia. Lisätietoja löytyy Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Televisiossa esiintyvän lasten animaation Kaapo-hahmo on Christine L’Heureuxin kirjoittamista ja Hélène Desputeauxin kuvittamista kirjoista lähtöisin oleva poika (ransk. Caillou). Kaapo on Wikipedian mukaan kalju, koska ranskan caillou-sana tarkoittaa kiveä tai kaljua päätä, joista jälkimmäinen on ollut todennäköisemmin kirjailijan tarkoitus. Tarkistin asian useasta sanakirjasta, mutten löytänyt ainuttakaan käännöstä, jonka mukaan 'caillou' tarkoittaisi kaljua. Sen sijaan löysin yhden suomi-ranska-suomi –sanakirjan, jonka mukaan 'caillou' voisi kivi-sanan lisäksi tarkoittaa arkikielessä tavattavaa sanaa ’pääkoppa’.
Lisäksi Wikipediassa sanotaan, että Kaapon kaljuus on selitetty myös siten, että alkuperäisteoksissa Kaapo on televisiossa...
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Perinnönjakokirjassa luetellaan perinnönsaajat ja se, mitä on jaettu ja mitä kukin perillinen on saanut. Sen laatimiseen on ohjeita Vero.fi:ssä ja esimerkiksi Testamenttiopas-sivustolla. Perinnönjakosopimusmalli löytyy teoksesta Asiakirjamallit / Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila sekä Kuolinpesän osakkaan oppaassa / Juha Koponen. Molempia on kirjastoissa. Verkossa on ilmaiseksi saatavilla Lakioppaan Osittainen ositus ja perinnönjako. Veronmaksajain keskusliiton tietoa perinnönjaosta.
Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Numero seitsemän on ollut mm. onnenluku, mutta myös onnettomuuden luku, täydellisyyden luku ja pahuuden luku. Muinaiset babylonialaiset tunsivat seitsemän planeettaa, ja niihin liittyi erilaisia uskomuksia. On ollut myös oppi seitsemästä taivaasta ja seitsemästä helvetistä. Kristinuskossa numerolla seitsemän on paljon symboliikkaa. Nämä tiedot löytyvät Pentti Lempiäisen kirjasta Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan (1995).
Tuttua merkitystä seitsemästä valehtelijoiden lukuna kirjassa ei kuitenkaan mainita.
Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta.
Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta.
Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista:
http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml
Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin.
Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine.
Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
Hei!
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin.
Oman nimesi alkuperä löytyy esim. kirjasta Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri.
Nella on lyhennelmä Petronellasta. Nellan ja Petronellan päivän säästä on ennustettu tulevan kasvukauden ilmoja. Pyhä Petronilla on antanut nimensä almanakkaan. Petronella on muinaisroomalaiseen Petronius-sukuun kuuluva naisen nimi: Se lienee johdettu kreikan sanasta petra= kallio.
Etunimimuunnoksia slangin näkökulmista tutkivan nettisivuston mukaan Nita on muunnos nimestä Anita. Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)tietää kertoa sivulla 31, että Anita ja Anitta ovat espanjalaisen Anna-nimen hellittelymuotoja.
Psykiatrian sanastossa 1995 mainitaan oidipuskompleksista, että lapsuudessa kiintymymystä vastakkaista sukupuolta olevaa vanhempaa kohtaan ja kateutta ja vihaa samaa sukupuolta vastaan olevaa vanhempaa esiintyy, latenssivaiheessa kompleksi tavallisesti väistyy, puberteetin edetessä alkuperäinen tilanne nousee esiin ja torjutaan, oidipuskompleksista selviytymättömyys on tavallista psykiatrisilla potilailla.
Hannu Säävälän väitöskirjassa Isänsä surmannut poika- psykiatrinen tutkimus 2001 käydään läpi oidipusmyytin erilaisia psykologisia ja antropologsia tulkintoja eri aikakausina. Tutkijat kiistelevät keskenään. Mielestäni tässä teoksessa oli uusin ja tarkin tieto aiheesta, kannattaa tutustua.
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
Ari on suomalainen muunnos nimestä Adrianus. Adrianus puolestaan juontaa juurensa kreikkalaisesta nimestä Adrianos, adrialainen, eli lähellä Venetsiaa sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta.
Axel nimi taas tulee alun perin Tanskasta, jossa 1100-luvulla arkkipiispana ollutta Absalomia kutsuttiin Axeliksi. Tämä muoto yleistyi muuallakin Pohjoismaissa. Sen kummempaa merkitystä nimelle ei mainita.
Emmi taas on Emman, Emilian tai Emerentian hellittelymuoto. Emma taas juontaa juurensa muinaissaksalaisesta nimestä, jonka alkuosana on sana ermin – irmin, joka tarkoittaa ”yleinen” ”suuri”, ”voimakas”. Sama sana ilmenee nimissä Ermgard, Irmgard, eli Emma on alkuperältään sama kuin Irma ”mahtava”, ”suuri”.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet....
Suen Tassu, eli sotamies Susi, Rokan Antin "pakkipari" ja naapurimies, esiintyy Tuntemattomassa sotilaassa Tassuna, tarkemmin hänen etunimeään ei siellä mainita.
Tammi -kustantamosta kerrottiin että heillä ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan. Mutta ehkäpä et vielä ole lukenut WSOY -kustantamon Remnants -sarjan kirjoja jotka nekin ovat Applegaten kirjoittamia. Remnants -sarjaa on käännetty aika paljon suomeksi ja kirjoja löytyy kirjastossa. Kirjoita Helmetin http://www.helmet.fi hakukenttään applegate remnants niin näet mitä kirjoja Remnants -sarjasta voit saada kirjaston kautta.
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
