Kyseessä saattaisi olla Kauko Käyhkön eli Justeerin v. 1950 levyttämä laulu Aitan ovella, joka alkaa sanoilla "Tunnethan Kalle Kulkevaisen...". Sanat ja sävel ovat nimimerkki Kullervon. Kappale löytyy ainakin cd-kokoelmalta Muistojen 50-luku : 1950. (Valitut Palat 2004).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ko. levyä ei valitettavasti ole, mutta nuotit sisältyvät kokoelmaan Kullervon levylauluja 1949-1957, jota on useammassakin kirjastossa.
Luolien suojatit (2002) on viides ja viimeinen suomennettu osa suomalaista sukujuurta olevan, yhdysvaltalaisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan Maan lapset. Muut sarjan osat ovat Luolakarhun klaani (1981), Hevosten laakso (1982), Mammutin metsästäjät (1985) ja Tasangon vaeltajat (1990). Tiettävästi kirjailijalla on työn alla sarjan kuudes osa.
Tietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta saat esim. näiltä sivuilta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=335&cat=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
http://www.randomhouse.com/features/auel/webroot/index.html
Kappale ”Ystävien erotessa” löytyy Taisto Tammen levytyksenä äänilevyiltä ”Ystävien erotessa; Yön tango” (1966) ja ”Venäläisittäin” 3 (1971). Valitettavasti kumpaakaan levyä ei näytä olevan lainattavissa Suomen kirjastoista, eikä niitä ole Kansalliskirjaston kokoelmissakaan. Levyä voisi lähinnä koettaa metsästää vanhoja levyjä myyvistä liikkeistä, mutta silloinkin sen saaminen vaatinee tuuria.
Saman kappaleen on levyttänyt myös Reijo Frank levyllä ”Muistathan” (Love Records, 1975). Sitä on saatavilla useista Suomen kirjastoista mutta ei valitettavasti Sodankylästä. Levy on kuitenkin mahdollista saada omaan lähikirjastoon kaukopalvelun kautta. Jos Frankin levytys kiinnostaa, kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta mahdollisuutta saada se...
Josafatin kalliot sijaitsevat Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Etsin tietoja ensin internetistä Googlella, mutta en valitettavasti löytänyt sellaisia sivustoja, joissa olisi kerrottu nimen historiasta. Ryhdyin siis etsimään tietoja kirjastotietokannoistamme. Josafatin kallioista en löytänyt kirjallisuusviitteitä, joten päätin etsiä Kallion historiaa käsitteleviä teoksia.
Helmet-tietokannastamme http://www.helmet.fi löysin seuraavia teoksia:
Väripostikortteja Kalliosta : kuvia vuosisadan takaa / toimittaneet Juha Koskinen ja Hannu Routio.
Helsinki: Kallio-seura, 2004.
Kaduilla Kallion : historiallinen kaupunkikierros Kalliossa 8.5.-9.5.2001.
Helsinki: Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, 2001.
Kotikaduilla : kaupunkilaiselämää...
Kokonaisia romaaneja ei taida Internetin kautta voida lukea, novelleja ja runoja kylläkin. Monet suomalaiset kirjallisuuslehdet julkaisevat verkkolehdissään runoja ja osia novelleista ja kokonaisia novellejakin. Esimerkiksi näistä löytyy:
http://www.usvazine.net/
http://www.saunalahti.fi/venluska/
http://www.aikakone.org/index2.htm
Monet kirjailijat julkaisevat kotisivuillaan runoja ja novelleja ja esim. kirjailija Leena Krohnin sivuilta löytyy mm. kolme lukua romaanista:
http://www.kaapeli.fi/krohn/
Helsingin kaupunginkirjastossa tehtävästä, suomalaisia nykykirjailijoita esittelevästä Sanojen aika -sivustosta löytyy myös runoja ja pätkiä proosateksteistä, ja sitä kautta pääsee kirjailijoiden kotisivuille:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?...
Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
Vastaan nyt kysytyimmän Kivelän mukaan, vaikka muitakin Kivelä-nimisiä kirjailijoita on. Anneli Kivelä on Anne Seppälän kirjailijanimi, jolla hän on kirjoittanut suositun Katajamäki-sarjan. Sarjan uusin teos on Katajamäki kukoistaa (2022).
Kariston kustantaman Katajamäki-sarjan kirjat ovat järjestyksessä:
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)...
Isänpäivän vietto nykymuodossa alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1908. Päivän historiasta on olemassa erilaisia versioita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#United_States
Vuonna 1949 ruotslaiset kauppiaat ehdottivat, että isänpäivää alettaisiin viettää kaikissa Pohjoismaissa. Nykyään päivä on yleinen liputuspäivä.
Lisää tietoa eri maiden isänpäivistä löydät oheisista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/ajankohtainen/juhlat/…
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#Other_dates
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#History
Voisiko olla kyseessä taiteilija nimeltä Aulis Uotila?
Suomen kuvataiteilijoiden verkkomatrikkelin linkki in tässä:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1547
Tarkkaa hintatietoa on hankala löytää. Mikko Immosen selvitystyön mukaan tuulivoimalan investointikustannukset megawattia kohti olisivat (v. 2010) n. 2,940 €. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista koostuu tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista. Generaattori vastaa vain 7,5 % tuulivoimalan kokonaiskustannuksista. (Mikko Immonen: Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa. Selvitystyö, 2010) www.teknologiateollisuus.fi/file/12419/Immonen.pdf.html
Tuulivoimalan hinta riippuu mm. siitä, millainen turbiini halutaan ja minne se rakennetaan. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat keskimäärin 5-10 kertaa suuremmat kuin maalle rakennettavan. (Aartikkeli Tuulen isännät, Suomen Kuvalehti 2012 :12)...
Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha...
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://...
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä itsepalvelutulostus, jossa asiakas ensimmäistä kertaa tulostaessaan saa viisi sivua ilmaiseksi. Jos haluat tulostaa enemmän, tulosteet maksavat 0,40€/sivu. Järjestelmä antaa uudet viisi ilmaista sivua automaattisesti aina kolmen kuukauden välein.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei...
Yksinkertaisella Google-haulla löysin kaksi yhtä suurta skeittipuistoa, jotka sijaitsevat Oulun Hovinpellossa ja Helsingin Kontulassa. Molemmat ovat 2000 neliömetriä isoja. Kontulan skeittipuisto on sisäskeittihalli, kun taas Oulun skeittipuisto on ymmärtääkseni ihan puistossa.
Tässä vielä linkit sivuille, joilta tiedot löysin:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10613.html
http://omakaupunki.hs.fi/mesta/66858448/Kontulan+skeittihalli
Amerikansukulaisenne muistama loru näyttäisi variaatiolta lorukirjallisuuteen Antti kantti karvakontti -muodossa taltioidusta kansanrunosta:
Antti kantti karvakontti
löysi hiiren aitan alta,
söi suolet, jätti puolet.
Käyttämieni lähdeteosten perusteella Antti kantti karvakontti -lorussa on vain nämä kolme säettä. Söi/möi-riimi, jota siinä ei ole, esiintyy toisessa Antti-lorussa:
Antti tantti lehmän löllö,
Kivennavan kirkon pöllö
meni ojasta ongelle,
sai kolme sammakkoa.
Yhden söi, toisen möi,
kolmannen vei muijalleen.
Mahdollinen jatko muisteltuun loruun on saattanut olla oma tilapäissepite tai kysymyksessä mainittua Martta kartta karvajalkaa vastaava sovitus jostakin muusta kansanperinteemme nimilorusta.
Kirjallisuutta:
Västäräkki...
