Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Löytyyhän toki. HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät päkaupunkiseudun kirjastoissa olevat Pokemon-sarjakuvat, kun valitset etusivulta Sanahaun ja kirjoitat hakuruutuun "pokemon mangat" (ilman lainausmerkkejä). Kahdeksan kappaletta niitä näyttää löytyvän.
Varmasti niitä on monissa muissakin Suomen kirjastoissa. Jos haluat tutkia asiaa laajemmin, kannattaa käyttää Frank-monihakua, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot täältä: http://www.kirjastot.fi/ . Useimpien kirjastojen tietokannoissa voit käyttää noita samoja hakusanoja pokemon ja mangat.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Voit kysyä kolikon arvoa näyttämällä sitä alan asiantuntijoille. Kolikoiden hinta ei riipu ainoastaan vuosiluvusta vaan myös niiden kunnosta, laadusta ja siitä kenenkä kaivertamia ne ovat. Voit keskustella asiasta Suomen numismaatikot ry:n keskustelupalstalla: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Porvoon pääkirjastosta löytyy Ruotsin numismaattisen yhdistyksen (Svenska numismatiska föreningen) julkaisemia kirjoja, joissa on kuvia 1700-luvun kuparikolikoista:
Myntboken useilta vuosilta, esim.
Myntboken 2003 s.96-99
Myntboken 1989 s.98
Glück, Harry; Årtalsförteckning över svenska mynt (1973) s. 136-138, 148, 150
Näissä on myös kirjojen julkaisuaikaisia kolikoiden arviohintoja.
Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Tällä hetkellä verkkomaksaminen ei ole mahdollista Vaskissa. Turun kaupunginkirjasto on jo pitkään linjannut, että verkkomaksamismahdollisuus tulisi olla mahdollinen. Olemme tässä asiassa kuitenkin sidottuja Turun kaupungin yhteiseen ratkaisuun, jota ollaan toteuttamassa osana tällä hetkellä käynnissä olevaa Turun verkkosivujen uudistusta.
Tarkkaa aikaa verkkomaksamisen toteutumiselle emme pysty sanomaan, mutta luultavasti vuoden – viimeistään kahden sisällä – olemme saaneet tämän toiminnan käyttöömme.
Lorusi ovat peräisin Hanhi-emo-nimisestä kirjasta, tekijä on Gyo Fujikawa. Se on ilmestynyt vuonna 1969 ja kuuluu Peku Pensseli -sarjaan. Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Tiedot kirjasta ja loruista löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli...
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Kysymäsi säe on runosta "Ovella" ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas. Runo on ilmestynyt alkujaan v. 1931 kokoelmassa "Uni ja kuolema". "Jääkää, ystävät, pitoihinne" ei aloita kyseistä runoa vaan se on runon 2. viimeisen säkeistön ensimmäinen säe. Ovella- runo alkaa sanoilla: "Hankin lähtöä, - seisatun," ... Runossa on 16 säkeistöä.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Kortin voimassaoloaika näkyy HelMetin omissa tiedoissa, jos asiakas on lapsi (voimassa kunnes täyttää 15 vuotta), laitoslainaaja (esim. päiväkoti, voimassa vuoden kerrallaan) tai henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta (voimassa 6 kuukautta kerrallaan). Voimassaoloajan päättyessä sinun ei tarvitse ostaa uutta korttia, mutta sinun pitää käydä kirjastossa päivittämässä henkilötietosi. Mukaasi tarvitset kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Jos haluat lainata videon, jonka ikäraja on 15 vuotta, niin silloin sinulla on oltava ikää vähintään sen verran.
Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta velvoittaa kirjastoja lainattavien videoiden ikärajojen merkitsemiseen ja näiden noudattamiseen lainauksessa.
Valtion elokuvatarkastamo määrää ikärajat, kirjasto ei voi vaikuttaa ikärajoihin.
