YouTubesta löytyy muutama englanninkielinen video ompelukoneen irroittamisesta jalustastaan:
https://www.youtube.com/watch?v=g5uUTELnCO0 ja https://www.youtube.com/watch?v=zUyyuSBfvFM. Suomeksi ei vastaavia löytynyt. Voit hakea YouTubessa lisää ohjevideoita näiden englanninkielisten hakusanojen eri yhdistelmillä: ”remove” ”vintage” ”singer” ”sewing machine” ”base”/”cabinet”/”table”.
Apua ja vertaistukea vanhan Singer-ompelukoneen irroittamiseen voi löytää myös Facebookin ompeluaiheisista ryhmistä (esim. Ompeluelämää-ryhmä).
Runo Älkää kootko kultaa ja jalokiviä (Samlen icke guld och ädelstenar) on julkaistu kokoelmassa Septemberlyran (suom. Syyskuun lyyra) vuonna 1918.
Lähteet:
Södergran, Edith: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1949. (s. 159, 204)
Södergran, Edith: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Otava, 1994. (s. 81, 103)
Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on hyvin laaja ja hieman sekava.
Äänestäminen vaatii ennakkorekisteröitymisen ja se hankaloittaa monien äänestämistä. On hankala tietää miten, missä ja milloin rekisteröidyt. Rekisteröinti vaihtelee liittovaltioittain ja se täytyy uusia aina muutettuaan tai vaihdettuaan nimeä. Hyvä selvitys systeemistä löytyy Janne Isosävin artikkelista 2017. http://janne.isosavi.com/usa/usan-vaalijarjestelma/
Rekisteröitymisen lisäksi äänestämistä voi vaikeuttaa mm. vaatimus kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Todistuksen hakeminen voi joissain paikoin olla mahdollista vain tiettynä kellonaikana ja tiettynä päivänä viikosta. Se hankaloittaa monen työssäkävijän elämää. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/...
Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Helmet-kirjasto ostaa kansikuvat ja takakansitekstit ulkopuoliselta toimittajalta, eikä näin ollen voi itse vaikuttaa siihen, millä teoksilla kansikuva näkyy. Tällä hetkellä kansikuvapalvelun toimittaa Kirjastopalvelu. Kirjastopalvelu saa puolestaan kansikuvat kustantajilta, eikä niitä välttämättä ole saatavilla vanhempiin teoksiin. Myös kansikuvilla on tekijänoikeudet, eikä kuvia saa julkaista kirjastojen verkkopalveluissa ilman lupaa.
Palvelusta ei pääsääntöisesti poisteta kansikuvia, mutta joissain tapauksissa näin saattaa käydä, esimerkiksi jos kuvan oikeudenomistajat pyytävät kuvan poistoa.
Jos haluaa jäljittää tietyn painoksen kansikuvan, niin tämä saattaa onnistua paremmin esimerkiksi Googlen avulla.
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät...
Reino Alhon säveltämän ja Marja-Terttu Tolamon sanoittaman laulun Ei pisaraakaan liikaa teki tunnetuksi Japanissa toiminut lähetystyöntekijä Lasse Heimonen. Sen sanat löytyvät ainakin Lupaus-blogista.
Hei, kiitos kysymyksestäsi.
Kehotimme kesän ajan ottamaan oman hyllyn talteen, mutta ikävä kyllä viesti ei ole tavoittanut kaikkia. Automaattisesti niitä ei saanut siirrettyä. Jos haluat, ilmoita kirjastokorttisi numero sähköpostilla kirjasto.asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi, niin voimme yrittää saada oman hyllyn sisältöä vielä aiemman verkkokirjaston toimittajalta.
Hyvänä puolena tässä on, että uuden verkkokirjaston Suosikkilista-toiminto on paljon monipuolisempi kuin entinen oma hylly. Listoja voi olla useita ja niitä voi nimetä ja järjestää.
Lisätietoa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#favorites
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
Nettilähteen http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm mukaan on kyse runosta Synnyinmaa (teos on lainattavissa muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastossa).
Synnyinmaa (1955 )
Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä?
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa,
puhe virtaa virtaavassa maailmassa
ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Valitettavasti näyttää siltä, että Dave Lindholmin laulua "Pieni ja hento ote" ei ole julkaistu nuottina. Ainakaan sitä ei löydy edes Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Laulun teksti ja kitarasoinnut kuitenkin löytyvät julkaisusta Biisi 2/82 (Helsinki : Johanna Kustannus, 1982):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/X%22pieni+ja+hento+ote%22&searchsco…
