Kirjassa Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen antaa seuraan selityksen: Tilda on öyhentymä Matilda-nimestä.Mitilda on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild, joka tarkoittaa voimakas taistelija. Hilda ja Hilde ovat myös yleisiä lyhentymiä.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/matilda
"Vastarannan kiiski"-sanontaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa 13.9.2007 annetussa vastauksessa. Tässä vastaus uudestaan:
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta...
Informaatikko on kirjasto- ja tietopalvelualan virallinen ammattinimeke niin yleisissä kirjastoissa, yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa kuin yrityskirjastoissakin. Informaatikon pätevyysvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on informaatiotutkimuksen aineopintoja vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä esim. informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja (korkeakouluopinnot suorittaneet), kirjastovirkailija,...
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan nimen sisältö on epäselvä, mutta se muistuttaa äänteellisesti Sastamalan vanhan seurakunnan nimeä sekä Merikarvian ruotsinkielistä nimeä Sastmola. Saastamoisten alueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saastamoisista löytyy näiltä alueilta tietoja jo 1600-luvulta.
Risto Jarvan ohjaama elokuva Loma löytyy vhs-kasettina Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä se on lainassa ja siitä näyttää olevan yksi varaus. Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Videovuokraamo Makuunin http://www.makuuni.fi/fi/ elokuvahausta ei elokuvaa löytynyt. Myöskaan videovuokraamo Film Townista ei löydy Loma-elokuvaa.
Tässä Internet-osoitteita:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
http://www.otava.fi/kirjailijat/tuija_lehtinen/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Myös näistä kirjoista löytyy lisätietoa:
-Kotimaisia nykykertojia
-Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Puutyökirjoja on tehty lapsille, osa tosin enemmänkin ohjaavan aikuisen avuksi tai ainakin aikuisen kanssa luettaviksi/kokeiltaviksi.
Tässä muutama kirja:
- Eriksen: Hauskoja puutöitä koko perheelle (2003)
- Laitinen: Puutyön ilo : vanhanajan avainkaapista mutkaluikkuun (2001)
- Köhn: Vuoleminen - puukko työkaluna (2000)
- Sundsten: Nuoren nikkarin opas (2000) sekä Nuoren nikkarin kirja (1991)
- Asunta: Nuoren nikkarin opas (1999)
- Hautakangas: Pikku nikkari - puutyökirja päiväkodeille ja alkuopetukseen (1997)sekä Lapsi nikkaroi (1992)
Kysypä lähikirjastostasi Kaisu Rättyän kirjoittamaa kirjaa Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Kotikuntasi Kempeleen pääkirjastossa tuota teosta ei näytä olevan, mutta jostakin alueen kirjastosta voisit sen varmasti tilata.
Internetistä löytyvät Carolyn Keene -sivut ovat pääosin englanninkielisiä:
http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy/carolyn-keene-aut…
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto, laita hakusanoiksi Keene Carolyn.
Tietyissä tilanteissa ihminen tarvitsee toisen edustajakseen. Useimmiten hän voi hoitaa asiansa valtuuttamalla toisen asiamiehenään, ehkä suorastaan yleisvaltuutettunaan, huolehtimaan niistä. Toisinaan ei ihminen - syystä tai toisesta - tähän voi tai halua turvautua. Silloin hänelle voidaan määrätä tuomioistuimessa uskottu mies etuja valvomaan.
Uskottu mies on tarpeen silloin, kun holhoojan ja holhuunalaisen - esim. isän ja lapsen - edut joutuvat ristiriitaan esim. tehtäessä kauppa lapsen kanssa tai eräissä perintöasioissa. Toinen tapaus on sellainen, että on hoidettava erityistä asiaa tai omaisuutta sellaisen puolesta, joka ei itse kykene asiaansa sairauden tai poissaolon takia hoitamaan.
Kolmannessa esimerkissä aviero on pantu vireille...
Thomas Brezina ei ole naimisissa eikä hänellä ole myöskään lapsia. Tässä vielä joitakin tietoja: synt. 30.1.1963 Wienissä, 1,76 cm pitkä, 62-66 kg, silmät ruskeat, kengännumero 41-42.
Suomi-thai sanakirjoja ei näyttäisi olevan kuin yksi: Changklung, Cebu:Suomi-thai matkaajan sanakirja. Jos haluat selata muunkielisiä kirjoja ja kielikursseja, haepa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi "asiasana tai luokka"-haulla tällaisella hakurimssulla: "thai-kieli tai thain kieli", niin saat selattavaksesi reilut kymmenen viitettä. Samalla voit tarkistaa myös tuon Suomi-Thain saatavuuden.
Tästä kirjassa on ohjeita sekä terassien että ulkoportaiden rakentamiseen:
Qvist,Leif:
Pihanikkari--rakennusohjeita linnunpöntöstä
leikkimökkiin (Otava, 2002)
Ohjeita terassien rakentamiseen:
- Thorstensen, Dag: Viihtyisät terassit ja oleskelupaikat (WSOY, 2000)
Ohjeita ulkoportaiden rakentamiseen:
- Reija Johanna: Nikkaroi se itselle -- suuri piha- ja puutarharakenteiden tee itse -tietoteos. n. 100 toimivaa ja hienoa mallia. (RJS-tietokirjat, 2001)
- Reija Johanna: Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan (1994)
- Mårtensson, Hans: Kotinikkari - pihapiirin rakennelmat (WSOY, 1992)
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi
Tästä seuraavasta vuorelma.net käsityösivustosta löytyy vuorelma-logon vierestä sivun yläosassa kohta kansallispuvut. Klikkaamalla saat Suomen kansallispuvut kauniina kuvina esiin, joissakin naisten malleissa on myös kuvattuna tytön puku. Kansallispukukuvaa klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi ja malli tulee selvästi esiin. Myöskin pukujen hinnat on mainittu sivustolla. Pukuja voi myös näköjään tilata ulkomaille.
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/...
Valitettavasti kyseisten sarjojen musiikkiin ei löytynyt nuotteja. Sekä Ihanan Elisan (Elisa di Rivombrosa) että Ihanan Elisan tyttären (La figlia di Elisa) musiikin on säveltänyt Savio Riccardi. Netistä löytyi kyllä sarjojen soundtrack-tietoja, mutta nuotteja ei näyttänyt olevan saatavilla. Sarjan Kunnian hinta (Orgoglio) musiikin on säveltänyt Stefano Mainetti, eikä siihenkään löytynyt nuotteja. Kolmannen tuotantokauden soundtrack sen sijaan on kaukolainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta. Sarjojen kotisivujen kautta voitte halutessanne kysyä suoraan nuottien saatavuutta ja kuunnella Elisojen musiikkia.
Sivupiiri.fi-sivustolla esitellään nuorten kirjallisuutta mm. kirjastolaisten kirjavinkkien ja nuorten omien arvostelujen kautta. Alla on kaksi linkkiä, joista toisessa esitellään nuorten fantasiakirjoja ja toisessa nuorten mangaa. Kirjat esitellään kansikuvineen, ja mukana on myös lukijoiden arvioita ja ikäsuosituksia:
http://www.sivupiiri.fi/genre/fantasia
http://www.sivupiiri.fi/genre/manga
Lastenkirjoja taas esittelee Okariino.fi-sivusto. Sieltäkin voisi saada vinkkejä ainakin nuoremmalle tytölle. Alla linkki fantasiakirjojen esittelyyn:
http://www.okariino.fi/tarinativoli/kirja/Fantasia
Molemmat sivustot ovat kirjastojen yhteisiä verkkopalveluja.
Mukavaa "lukuisaa" joulua teille :)
Suomessa Erin voi viettää nimipäiväänsä huhtikuun viidentenä eli Irenen ja Irjan päivänä. - Marianne Blomqvistin vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa Dagens namn kerrotaan ruotsinkielisen nimistön yhdestä uudesta tulokkaasta eli nimestä Erin, että se ei ole Irenen tai minkään muunkaan etunimen lyhenne vaan vanha Irlannin nimitys. Ristimänimenä sen ottivat käyttöön etenkin USA:n ja Kanadan siirtolaiset. Näissä maissa siitä tuli muotinimi 1970-luvulla.
Suomeen nimi tuli amerikkalaisista elokuvista. Ensimmäinen suomenruotsalainen tyttö, joka kastettiin Eriniksi, syntyi vuonna 1999.
Kysy kirjaastonhoitajalta -palvelussa nimestä Erin on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?...
Sekarotuisen koiran "rotuvalikoima" riippuu sen vanhemmista ja esivanhemmista. Jos koiran vanhemmat ovat puhdasrotuisia eri rotujen edustajia, koirassa on kahta eri rotua. Jos kaksi tällaista koiraa lisääntyy keskenään, jälkeläisessä on neljää rotua. Jos se saisi pentuja toisen samalla tavoin polveutuvan koiran kanssa, rotuja olisi kahdeksan, ja seuraavassa polvessa jo kuusitoista. Mitään ylärajaa rotujen määrälle ei ole, kyse on vain siitä, montako sukupolvea roturisteytymät jatkuvat. Käytännössä sekarotuisen koiran esivanhempia ei kuitenkaan yleensä tunneta tarkasti ainakaan monen sukupolven päähän, ja toisinaan pentueen isä saattaa olla täysin tuntematon.
Geneettisesti kaikki kesykoirat ovat hyvin lähellä toisiaan, eikä niiden...
Nimi Jasmin on saatu hyväntuoksuisen valkokukkaisen koristepensaan jasmiinin nimestä. Sen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Kukkasymboliikassa jasmiini on rakkauden ja kauneuden symboli.
Erika, Eerika, Erica, Eriika ja Eriikka ovat kaikki muinaisskandinaavista alkuperää olevan Erikin sisarnimiä eli ne on muodostettu 'yksin hallitsevaa' merkitsevän Erikin pohjalta. Saksankielisissä maissa nimi on yhdistetty myös kanervan tieteelliseen nimeen Erica.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
