Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Verkkokoulun opitunnista 13: Maapallon väestö http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt13/index.html
Tarkkoja väestölukuja maapallon mitassa löytyy vasta noin vuodesta 1950 lähtien. Joka tapauksessa v. 1920 maapallon väkiluvun arvioitiin olevan n. 1,86 mrd. (lähin vuosiluku)
Hiusalan työehtosopimuksen (http://www.pam.fi/fi/tyo/tessit/Tyehtosopimukset/Hiusalan%20TES.pdf) mukaan parturi-kampaajan palkkaukseen vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:
• koulutus
• työssäolovuodet
• työtehtävät
• työaika
• vastuut
• lisät
• kuntien kalleusluokitus
• provision määrä käytettäessä provisiopalkkausta
Palkan suuruuden arvioiminen pelkän koulutuksen tai työssäolovuosien perusteella on siis hyvin vaikeaa. Osa parturi-kampaajista työskentelee provisiopalkkaisena, jolloin palkan suuruus riippuu tehdystä työstä. Tilastokeskuksen (http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp) mukaan vuonna 2010 parturi-kampaajan säännöllisen työajan keskiansio oli 1896 euroa.
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996.
Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona.
Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fi
Arvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fi
Historia | Vaasan yliopisto (uwasa.fi)
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, 1996, nimistä kerrotaan seuraavasti:
Luukas on tullut kreikkalaisesta tai latinalaisesta nimestä Lucas, joka tarkoittaa Lucianiasta (maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin. Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. 18.10. on ollut Luukaksen muistopäivä jo alkukirkon ajoista lähtien.
Nikodemus pohjautuu kreikkalaiseen Nikodemos nimeen, joka tarkoittaa kansanvoittajaa (Nike=voitto, demos=kansa). Teemu ja Niko nimet on johdettu nimestä.
Simeon ja Simon -nimet merkitsevät rukouksen kuulemista. Simeon on Vanhassa Testamentissa käytetty nimimuoto. Suomessa nimi on tunnettu Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira...
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Hei! Internetistä löytyi aika vähän linkkejä, joten lisäsin tähän myös muutamia kirjoja ja lehtiartikkeleita, joista saattaisi olla hyötyä.
Internetistä löytyi vain yksi valmis lomakemalli:
http://cc.oulu.fi/~lml/amkk/havkyes.htm
Tässä on jotain yleistä asiakastyytyväisyystutkimuksesta:
http://www.qualitas-fennica.fi/artikkelit/ongelmista.html
http://www.promate.fi/tutkimusmalli.html
Ja tässä on muutama valmis asiakastyytyväisyystutkimus internetistä:
http://www.uwasa.fi/samjay/b_admin/projects/atrapo.html
http://www.tukkk.fi/gram/pakki/benchmark.htm
Kirjoja aiheesta:
Miten mittaan asiakastyytyväisyyttä--ohjeita ja kokemuksia yrityskäytännöstä (1995)
Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas (1999)
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001)...
Suomi.fi-sivustolla kerrotaan lyhyesti hautauksen kustannuksista. Välttämättömiä hautauskuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Niiden lisäksi kuluja syntyy kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen ja muistotilaisuuden järjestämisestä tai muista sellaisista, mutta jos hautajaiset järjestetään mahdollisimman edullisesti, ne jäävät pois.
Hautauskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli vainaja on varaton, omaiset voivat hakea hautausavustusta oman kunnan sosiaalitoimistosta, ja mikäli vainajalla ei ole omaisia, kunta hoitaa varattoman vainajan hautauksen.
Kulujen hinta-arvioita löytyy E-hautauksen sivuilta.
Arkkujen hintoja, vainajan arkkuunlaiton sekä kuljetusten kustannuksia voi...
Näyttelyharrastus on helppo aloittaa työväenopiston tai kansalaisopiston näyttämötaiteen kursseista. Esimerkiksi Järvenpään työväenopistossa on järjestetty näyttämötaiteen kursseja sekä nuorille että aikuisille. Opistojen ohjelmat löytyvät kunkin opiston nettisivuilta lukukauden alussa.
Voit tietysti myös tiedustella suoraan eri harrastajateattereista, tarvitaanko niissä lisää esiintyjiä. Tuusulassa toimivat esim. Mikä Mikä Teatteri, Teatteri T ja Tuusteatteri. Keravalla toimivat Keravan Teatteri ja Vekara Teatteri, sekä Järvenpäässä Järvenpään Teatteri.
Suomen Harrastajateatteriliiton sivuilta osoitteesta http://www.shtl.fi löytyy tietoa esim. teatterikursseista.
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Yle.fi sivuston historiaosuudessa on kerrottu opettajan ammatin vaiheista vuosisadan vaihteessa. Kiertokoulun opettajan palkaksi ilmoitetaan sivua kuvittavissa ilmoituksissa 300 mk/vuosi ja opetusajaksi enintään 33 viikkoa. Suurempi palkkatarjous varmasti tarkoittaa vakituisempaa ja paikallaan pysyvämpää työtä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/14/opettaja-hae-virkaa-palkkana-lehman-laidun-ja-valmiiksi-pilkotut-polttopuut
Opettajan ei ollut hyvä liiaksi erottua ympäröivästä yhteisöstä tulojensa takia. "Nälkäinen koira paremmin haukkuu, sanottiin."http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/02/opettajien-edunvalvonnan-kronikka.html
Kyseessä on vuosipalkka, joka verrattuna työmiehen palkkaan oli hyvä. Markan ostovoimaa eri vuosina on...
Lause löytyy aivan kirjan viimeisiltä sivuilta. Kivivuoren Janne on tullut Helsingistä Koskelassa käymään. Janne lausahtaa näin Akselin pojalle Juhanille, kun he puhuvat maataloudesta. Janne kehuu Juhanin isännyyttä ja tilanhoitoa, ja Juhani puolestaan yrittää korostaa maatilan töiden vastuksia ja tukipalkkioiden menemistä sen hyväksi, että kaupunkilaisilla olisi halpaa ruokaa ja helppo elämä. Janne toteaa: "Niin. Poika istuu vankan talon pöydän päässä ja puhuu niin kuin mikäkin proletaari... Tämä elämä taitaa tehdä meille kaikille pelkkää vääryyttä... Aikoinaan tuommoista miestä tässä kylässä pidettiin sortajana... Ja taitaa joku pitää nytkin... Niin, niin. Päivä on tehnyt kierroksensa."
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastossa tavallisesti kirjastonhoitajan tms. nimekkeellä. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että kirjastolaitoksesta vastaavalla voi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi olla myös ammattikorkeakoulussa suoritetut ammatilliset vähintään 35 opintoviikon mukaiset opinnot: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Hyvä kooste korkeakoulutason koulutuksesta löytyy: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
