Kirjastojen kaukopalvelu on kansainvälistä, eli Yhdysvalloissa kirjasto voi tilata asiakkaalleen esim. Suomesta niitä julkaisuja tai jäljenteitä, joita paikkakunnan tai maan kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kirjastot voivat periä välittämistään kaukolainoista maksuja. Oulun kaupunginkirjasto ei peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Dallasissa kannattaa kysyä mahdollisista siellä perittävistä maksuista siitä kirjastosta, jonne kaukopalvelupyynnön jättää.
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on kirja Elämän maku- tietoja ja kertomuksia hydrokefaliasta ja MMC:stä (MMC, meningomyelocele = selkäydinkohju), toim. Pirjo Toivonen, Suomen CP-liitto ry ja Edita, 1998. Kirjaan sisältyy luku seksuaalisuudesta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyi useita viitteitä hakusanalla selkäydinvammaiset. Ainakin seuraava käsittelee myös seksuaalisuutta
Hovatta, Outi: Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996 ; (112) ; 8 ; 669-673 Suomenkielinen tiivistelmä
Duodecim-lehti tulee pääkirjastoon Pasilassa (joka säilyttää sitä pysyvästi), Rikhardinkadulle ja Töölöön (joissa lehteä säilytetään kuluva + 5 edellistä vuotta).
Seuraava teos löytyi korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta...
Unen aikana lihakset ovat pitkiä aikoja käyttämättöminä, ja erityisesti unennäköön liittyvän REM-univaiheen aikana ne rentoutuvat täydellisesti. Venyttely heräämisen jälkeen aktivoi lihasten verenkiertoa ja nostaa niiden lämpöä, jolloin lihasten venyvyys ja joustavuus palautuu. Sama pätee eläimiin, ja nisäkkäiden lisäksi myös esim. linnut venyttelevät.
Kysymykseen on vastannut aiemmin professori Olli J. Heinonen Tiede-lehdessä: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_lihasten_venytys_aamulla_tuott…
Terve.fi -sivuston artikkeli siitä, mitä elimistössä tapahtuu unen aikana: http://www.terve.fi/uni-ja-lepo/75710-tiesitko-naita-uskomattomia-asioi…
Tiede-lehden artikkeli heräämisestä: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Kyseistä Federico Fellinin elokuvien viiden levyn boxia Fellini : collector's box (2011) on HelMet-kirjastoissa neljä kappaletta ja siitä on tällä hetkellä 16 varauksen jono. Teidän kannattaa siis tehdä varaus boxista, mikäli haluatte sen nähtäväksenne.
Luettelointitiedoissa oleva huomautus "Lainaus- ja esitysoikeus kirjaston tiloissa" tarkoittaa sitä, että kirjasto saa halutessaan esittää tallenteella olevia elokuvia yleisölle kirjaston tiloissa. Kaikkien elokuvien kohdalla tällaista mahdollisuutta ei ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Tässä valikoima:
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Leskinen, Leena: Eurotarinoita
Levola, Kari: Valheenpaljastuskone
Weis, Margaret: Mielen demonit
Perttula, Pirkko-Liisa: Kaipauksen kesä ja muita rakkausjuttuja
Mari Mörö: Vesipajatso
Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit
Kevyt lomakupru ja muita novelleja
47 – eurooppalaisia nykynovelleja
Marttinen, Tittamari: Pantomiimileikki – novelleja
Vuorio, Maria: Syleily – seitsemän kertomusta
Martinheimo, Asko: Isojalkainen poika – kuusi tositapausta
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Käsite ontologia tulee monien muiden sivistyssanojen tapaan kreikan kielestä (to oon =se mitä on, logos =oppi, sana periaate). Filosofi Esa Saarinen määrittelee ontologian seuraavasti: ”Metafysiikan osa-alue, joka tutkii olevaa ja olemassaoloa pyrkien selvittämään, mikä on todella olemassa ja mitä oleminen oikeastaan on. Ontologiassa eritellään olemisen yleistä luonnetta, erotukseksi erillisten olioiden ja asioiden olemassaolosta.” (Esa Saarinen : Symposium. WSOY). Esimerkiksi kysymystä jumalan olemassaolosta voi pitää ontologisena ongelmana.
Helposti omaksuttavan esityksen ontologiasta löydät vaikkapa teoksesta ”Ajatus: Johdatus filosofiaan” / Jussi Kotkavirta, Seppo Nyyssönen.Weilin&Göös, s. 47-77. Kirjan saatavuustiedot saat...
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä...
"Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö, tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät"
Kivijalka : Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. Hki 2000.
Määrittely löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teema_(kirjallisuus)
Kirjan teema selviää parhaiten, kun lukee itse kirjan.
Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa selitystä ei tunnu meiltä löytyvän. Jos haluat tietää enemmän, voit ottaa yhteyttä esim. Kansanrunousarkistoon http://www.finlit.fi/kra/yhteys.htm.
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Haku onnistuu asiasanalla tuulimyllyt. Seuraavissa kirjoissa on tuulimyllyn rakennusohjeita:
Reija Johanna: Tuulimylly (1995)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi (1995)
Reija Johanna: Tee se itselle [12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan] (1998)
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle (2001, 2004)
Kustantajana näillä kaikilla on Tampereella toimiva RJS-tietokirjat.
