Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Hei
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaan on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto. Kuvan teos sen verran kastunut, että se pitää poistaa lainauskierrosta. Kirjan voi korvata asiakaspalvelussa joko maksamalla tai vaihtoehtoisesti tuomalla vastaavan teoksen tilalle.
Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet
Sophie Jordanin Liekki-sarjan ensimmäisen osan on julkaissut kustannusosakeyhtiö Nemo. Ikävä kyllä Nemosta kerrottiin, että sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja. Kirjoittajia sarjassa on useita, mutta kirjoittajien henkilötiedot ovat todella kiven alla. Niin myös Kirsten Larsenin. Yksi vinkki voisi olla tiedustella asiaa kustantajalta, palautelomakkeen löydät täältä http://www.asiakaspalvelu.fi/palaute/ . Englannin kielellä Lizzie McGuire -ilmiöön voi tutustua esim. osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .
Viime vuosisadan historia on ollut tosiaan aika ahdistavaa.
Suomen historiasta on ilmestynyt 2020 lapsille Ovaskaisten Suomen historia - koululaisen pikkujättiläinen.
Kirkes kirjastojen haku löytää lisää kiinnostavia kirjoja Suomen historiasta. Kirkes hakutulos
Maailmanhistoriasta voisi olla 2010 valmistunut Maija Pellikan 101 kysymystä ja vastausta historiasta.
Myös 100 asiaa historiasta on hauska tietokirja myös 1900-lukua aiemmasta historiasta.
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
Alida on saksalainen lyhentymä nimestä Adelheid. Adelheidista on lukuisia muitakin Suomessa käytettäviä muunnoksia, joista Adéle on ruotsinkielisessä almanakassa hänen muistopäivänsä kohdalla 16. joulukuuta. Tällä perusteella Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ehdottaa Alidan nimipäiväksi tuota päivää.
Toisaalta Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa (Otava, 1990) mainitaan Alidan kohdalla, että sen meikäläisiä kutsumamuotoja ovat Liida, Liita ja Alli. Allin nimipäivää vietetään 31.1.
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Suostumus annetaan oheisella lomakkeella. Sen molemmat osat on täytettävä.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Kirjastokortin omistaja tai takaaja on vastuussa kaikesta hänen kortillaan lainatusta aineistosta. Jos kortti katoaa, pitää siitä ilmoittaa välittömästi kirjastoon.
Kortti on aina esitettävä lainattaessa ja lainoja...
Lahden kaupungin verkkosivuilla asiasta on kirjoitettu näin 16.3.2021:
"Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti toteaa, että latinankielisen gaudia-sanan perusmuodolla on positiivisia merkityksiä kuten ilo, riemu ja mielihyvä.
– Ylioppilasjuhlassa laulettava Gaudeamus on samaan sanaan liittyvä verbimuoto, joten monelle tulee jo sanasta Gaudia mielleyhtymä lukioon.
Rostin mielestä Gaudia-nimen merkitys kuvaa hienosti uuden lukion rakentuvaa toimintakulttuuria ja taipuu hyvin myös lukion brändin rakentamiseen ja markkinointiin."
Lähde: Paavolan kampuksella aloittaa Lahden lukio Gaudia - Lahti
Etunimien merkitystä koskevaa tietoa löydät etunimikirjoista. Kirjoita Nettikirjaston http://nettikirjasto.lahti.fi/ asiasanat-kenttään sana etunimet ja valitse pääkielet-pudotusvalikosta kieleksi suomi. Hae. Hakutulosta selailemalla löydät useita etunimien merkitystä käsitteleviä kirjoja, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan teos nimeltä Etunimet. Molemmat em. kirjat sekä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 88.2903. Niitä on pääkirjastossa paikalla useita. Markosta sanottakoon lyhyesti, että se juontaa juurensa sodanjumala Marsin nimeen. Tapani puolestaan on Stefanoksen suomalainen muunnos. Molemmista nimistä samoin kuin Stefanoksen merkityksestä löytyy paljon laajempi selostus em. kirjoista.
Tarkkaa tietoa v...
Katso esim. Uusi suomalainen nimikirja. Piia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, jonka merkitys on "hurskas". Kristiina on esiintynyt jo keskiajan pyhimyskalentereissa. Agricolan teksteissä esiintyy Cristina Neitsyt, alkukristillinen roomalainen lapsipyhimys, jonka muistopäivä oli samalla päivällä 24.7. jo keskiaikana ja edelleen useissa maissa.
Siilinjärven kunnantalolta kerrottiin, että terveyskeskuksen työterveysosaston purkaminen on alkanut, mutta muun terveyskeskuksen ja kunnantalon purkamisen aloittamisesta ei ole vielä tietoa.
Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei löydy - ei Suomen kansallisdiskografiasta eikä Yleisradion ja Suomen äänitearkiston tietokannoista. Ressun levyssä ei ole muuta tietoa duettopartnerista kuin etunimi.
Liian pitkä katse on äänitetty v. 1993, Vanhat polkupyörät kaksi vuotta myöhemmin.
Kuunteluvertailun perusteella voisi olettaa, että molemmissa kappaleissa on sama laulaja eli Sarita Harma (os. Koskelin): äänensävy, fraseeraus ja vibrato ovat samanlaiset.
“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en...
