Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Valitettavasti tietoa kummastakaan tekijästä ei löytynyt.
Taulujen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle esim. netin sivustojen kautta. Sieltä voi saada lisätietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Teostiedustelut ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Myös Antiikki ja Design -lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivuille:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Myös Turun taidemuseo on järjestänyt teosarviointipäiviä:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Taiteilijahakuja voi itse tehdä esim. näillä sivustoilla:
http://...
Panttipataljoona on suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona eli toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö. Voit lukea lisää teoksesta Mauno Jokipii: Panttipataljoona (1968).
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
Ien-sanalla on juuret ikivanhassa suomalais-ugrilaisessa sanakerrostumassa. Sanalla on vastineet sukulaiskielissä, esimerkiksi unkarin íny, syrjäänin an, pin-an, viron ige (-med), inkerin ien ja karjalan ijen, igen. Suomalais-ugrilainen kantasana on mahdollisesti ollut iken tai iken.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS, 1992)
Etimologia szótár. Magyar szavak és toldalékok eredete (2006)
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut...
Tyrskysaaria ei löytynyt, mutta Pienillä Antilleilla on muutama pikkuvaltio, joissa ulkomaalaisen on mahdollista ostaa kansalaisuus. Tämän uskotaan luovan saarille rikollisten vapaakaupungin. Tietoa siitä, että Aku Ankka -lehti viittaisi juuri näihin valtioihin, ei ole.
Tietoa lisää mm. Globalis-tietokannasta ja Ylen uutisesta (15.10.2013):
https://www.globalis.fi/Maat/Saint-Kitts-ja-Nevis
https://yle.fi/uutiset/3-6883337
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Mirja Kuivaniemestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Artikkelitietokannoista (Aleksi, Kati ja Arto) löytyi kirjailijan haastatteluja (Kotiliesi 1994; 17, s. 36-38 ja Anna 1984; 39, s. 4-7) sekä arvosteluja hänen teoksistaan (esim. Uusi nainen 1984; 12, s.31, Nuori voima 1984; 6, s. 21, Uusi nainen 1990; 6-7, s. 58, Pellervo 1992; 15, s. 63).
Eira Pättikankaasta ja hänen teoksistaan kerrotaan kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) sekä Palkkatyöläinen-lehdessä (1997; 23, s. 16.
Kirjasta Liian kaukana Amerikan ranta on arvostelu lehdessä Siirtolaisuus (1996; 4, s. 43-44).
Maakuntakirjastot keräävät aineistoa, esim. lehtileikkeitä oman alueensa kirjailijoista. Kannattaa kysyä Seinäjoen kaupunginkirjasto-...
Kirjastonhoitajalla ei ole pätevyyttä vastata tähän kysymykseen tieteellisesti, joten voin vain esittää tietolähteitä, joista voit selvittää vastausta kysymykseesi. En kuitenkaan löytänyt lähteitä, joissa kerrottaisiin unentarpeen lisääntymisestä murrosiässä, vaan useissa lähteissä murrosikäisten unentarpeen kerrotaan olevan sama kuin aiemmin. Unen ajoitus kuitenkin siirtyy usein murrosikäisillä eli he valvovat illalla pidempään.
Lähteet ja lisätietoa:
Murrosikäisistä tulee illanvirkkuja - Terveyskirjasto
Unen tarve - Terve koululainen
Lääkärilehti - Nuori nukkuu myrskyn silmässä (laakarilehti.fi)
Nuoren nukkuminen - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
