Erilaisia kulkutapoja Panevezysista Skapiškikseen voit vertailla Rome2Rio-sivustolta: https://www.rome2rio.com/map/Panev%C4%97%C5%BEys/Skapi%C5%A1kis Kyseisellä sivustolla voi tutkia kulkutapoja ja -reittejä maailman matkakohteisiin. Sieltä löytyvät myös Tukumsin ja Galinin reittivinkit, kun lähtöpaikkana on Riika. Klikkaamalla hakutuloksessa kulkuneuvoa näet tarkemmat tiedot kulkuyhteyksistä.Suomalaisten sotilaiden hauta on Skapiškiksessa kukkulalla nimeltä Švedukalnis (ruotsalaisten kukkula). Katolisten hautojen ohella 220 suomalaissotilasta makaa siellä yhteishaudassa. Sen päällä on muistomerkki johon kaatuneiden nimet on kaiverrettu. (Skrodenis, 2019) Tukumsissa suomalaisten jääkärien hauta sijaitsee Brāļu kapi -hautausmaalla....
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Tarkoitat ehkä novellikokoelmaa Silmien avaamisen päivä, jonka WSOY on julkaissut 1991.Kirjan on suomentanut Juhani Salokannel. Blogikirjoittaja Ketjukolari kuvaa kokoelman sisältöä näin: "Neljäs novelleista on saanut tapahtumapaikakseen Tallinnassa sijaitsevan tutkintavankilan sellin, ajankohta on vuoden 1946 lokakuu. Viidennessä novellissa ollaan matkalla kohti Siperiaa syksyllä vuonna 1947. "Lähde: https://ketjukolaaja.blogspot.com/2015/12/jaan-kross-silmien-avaamisen-paiva.htmlKirja on lainattavissa Helmet-tietokannan kautta.
Sekä Peppi Pitkätossua että Vaahteramäen Eemeliä on lainattavissa useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Seuraavalla HelMet haulla saa esille elokuvien sijaintikirjastot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28peppi%20pitk%C3%A4to…
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Yleisten kirjastojen rooli lukemisen ja lukuharrastuksen tukemisessa on ollut - ja on - hyvin moninainen aina tarjolla olevan aineiston valinnasta satuhetkiin, lukuhaasteisiin ja kirjailijavierailuihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Eskola, Eija: Tarinaa kirjastoista ja lukemisesta vuosilta 1910-1970 (BoD, 2019)
Kirjastot aikuisten lukemisen edistäjinä (Helsingin kaupunki, 2018), myös verkkojulkaisuna: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kirjastot%20aikuis…
Luukkanen, Tarja Liisa: Mitä maalaiskansa luki? : kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861-1918 (SKS, 2016)
Tuomi, Pirjo: Kirjojen keskellä : kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana (Avain, 2011)
Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut):...
Lukudiplomilistan vastauslomakkeineen voit noutaa mistä tahansa Lastu-kirjastosta tai tutustua siihen verkossa: https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (...
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Työläiskaupunginosalle tuntuu vaikealta löytää määritelmää - monet lähteet tarjoavat vastaukseksi hieman truistisesti "kaupunginosaa, jossa asuu työväenluokkaisia ihmisiä". Pohdimme asiaa kuitenkin kirjastolaisten kesken, ja työläiskaupunginosan voinee ymmärtää ainakin funktionaalisesti kaupunginosaksi, joka on rakennettu työväestöä varten, tai ideologisesti kaupunginosaksi, jonka identiteetti on muotoutunut vasemmistolaiseksi tai muuten työväkeen liittyväksi. Käpylän historiasta kertoo esimerkiksi opus Puu-Käpylä 100 vuotta (Parus Verus, 2020), jonka mukaan Helsingin kaupunki 1920 kaavoitti Käpylän alueen "ensisijaisesti pienien huoneistojen" rakentamista varten. Edullisia huoneistoja tarvittiin kasvavalle työväestölle. Tavoitteena...
Espoon kaupunginkirjastossa voit tulostaa enintään 20 sivua = 10 lehteä ilmaiseksi.
Voit tulostaa sekä värillisiä, että mustavalkoisia sivuja.
Myös kaikenkokoiset kopiot (A4 ja A3) ovat ilmaisia.
Isommat kopiomäärät kannattaa tulostaa esim. Yhteispalvelupisteissä tai kaupallisissa kopiopalveluissa.
Yhteispalvelupisteessä kopiot maksavat 40 senttiä kappale.
Tuntomerkkeihin parhaiten sopisi 26.3.1989 (pääsiäissunnuntai) klo 11:00 ykkösverkossa ensilähetyksensä saanut Omakuva nuoruuden vuosilta, kirjoittanut Paavo Rintala, ohjannut Väinö Vainio. Kuunnelma on uusittu seuraavana päivänä klo 19:30. Kuunnelmassa puhutaan Jeesuksen kärsimyksistä sekä toisesta maailmansodasta, lähinnä antisemitismin näkökulmasta. Isossa osassa on Bachin Johannespassio. Minä-kertoja puhuu muun muassa uskonsa menettämisestä.
Kuunnelmasta kerrotaan näin: "Kuunnelma, Yleisradiolle kirjoittanut Paavo Rintala. Ohjaus: Väinö Vainio. Tehosteet: Merja Pesola. Äänitys: Timo Ruuskanen. Henkilöt: Minä - Eriikka Magnusson ja Väinö Vainio. Minä nuorena - Pekka Lukka. Centurio - Ahti Jokinen. Legaatti - Matias...
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Säädösten mukaan aikuisuus Suomessa saavutettiin 1930-luvulla 21-vuotiaana. "Joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, olkoon holhottava, älköönkä hänellä siis olko valtaa hallita omaisuuttansa. Viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saakoon kuitenkin hallita sitä mitä omalla työllänsä voi ansaita. ... Jos mies tahi nainen menee naimisiin, ennenkuin on päässyt yhdenkolmatta vuoden ikään ...lakatkoon holhunalaisuus." (Holhouslaki, Lakikirja 1936).
Sosiologiassa aikuisuudella on yleensä ymmärretty siirtymistä taloudelliseen riippumattomuuteen omista vanhemmista, siirtymistä lapsuudenkodista omaan kotiin, usein myös avioitumista ja siirtymistä lapsen roolista vanhemman rooliin. Näiden siirtymien sijoittuminen elämänkulkuun on vaihdellut eri...
