Ilkka Remes ei ole halunnut antaa kovinkaan paljon haastatteluja tai kertoa elämästään. Hän myös kirjoittaa nimimerkillä. Perustietoja kirjailijasta löydät kuitenkin Kirjasammosta. Lisäksi löytyy joitain haastatteluja. Voit tutustua niihin alla olevista linkeistä. Kirjasampo: Ilkka Remes https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244MTV Uutiset: Julkisuutta kartteleva Ilkka Remes avaa harvinaisessa haastattelussa uutuuskirjansa syntyä: Natsi-Saksa on voittanut sodan ja Suomi on ekofasismin mallimaa – "Muistan elävästi ensimmäisen kerran, jolloin tarinan ydin tuli mieleeni" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julkisuutta-kartteleva-ilkka-remes-avaa-harvinaisessa-haastattelussa-uutuuskirjansa-syntya-natsi-saksa-on-...
Hei,Kyseessä on Marko Partasen romaanisarja, jonka on julkaissut Suomen ensihoidon tiedotus.Sarjaa kuuluvat seuraavat kirjat: Liekin varjossa (2004), Palava halu (2006), Ikkunansärkijä (2009). Myös Paskahausu (2015) ja Ruukki (2021) sivuavat osittain samaa aihepiiriä.
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Valitettavasti en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Yleisesti ottaen tuomioistuimen rikoksesta määräämä raipparangaistus oli kuitenkin luonteeltaan julkinen, ja vakiintunut rangaistuspaikka sijaitsi keskeisellä paikalla: kaupungissa yleensä lähellä kirkkoa, maaseudulla usein yleisen tien varrella. Raipparangaistus poistui Suomessa vuoden 1889 rikoslain myötä. Vankiloissa raippoja määrättiin kurinpidollisista syistä aina 1930-luvulle asti, mutta tällöin kyse oli vankilan sisäisestä rangaistuksesta.
Asiassa voisi kääntyä Hämeenlinnan kaupunginmuseon (https://hmlmuseo.fi/yhteystiedot/) ja Vankilamuseon (https://www.kansallismuseo.fi/fi/vankila/info) puoleen.
Lähteet:
Linjama, Topi: "...
Suomen kansallisbibliografiasta hakusanalla "Suomen historia" kielellä turkki löytyy ainoastaan yksi teos, nimeltään Finlandiya Türkleri https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3594950?sid=4880951220Helmet.finna.fi:n tarkennetussa haussa turkinkielisiä kirjoja, joiden alkuperäiskieli on Suomi, löytyy 63 kappaletta: https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22tur%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFieldsValitettavasti ne ovat fiktiivistä kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Turkiksi julkaistuja tietokirjoja suomesta ei vaikuta olevan...
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy kirjasta Lapsen usko : valmisteita alakansakoulun, pyhäkoulun y.m. alkukoulujen uskonnonopetusta varten / toimittanut Siviä Heinämaa (1935) sivuilta 230-231 runo tai laulun sanoitus "Kotia kaipaan", joka on hyvin lähellä etsittyä sanoitusta. Kirjassa lähteeksi mainitaan "Siionin Kanteleesta". Nuottikirjasta Siionin kanteleen sävelmistö. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys ry (1964). löytyy sivulta 434 laulu 416. Kotiini kaipaan (sävel: Aaro Antila, sanat: Amanda Packalén)
Kotia kaipaan (Lapsen usko)
Kotia kaipaan. Oi, niin kolkkoa
on orvon olla maalla vierahalla!
Kotia kaipaan, sinne viittoaa
tuo tähti kirkas illan...
Vuonna 1954 ilmestyi Åke Nilzenin kirja Allergia: sen synty ja hoito. Kirjassa on 75 sivua, ja se on 18 cm korkea. Tässä kirjassa on jonkin verran tietoa ruokavalion vaikutuksesta allergioihin, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopion varastokirjaston, joten se on mahdollista saada kaukolainaan.
Muita kysymilläsi vuosikymmenillä ilmestyneitä suomenkielisiä allergiaa käsitteleviä kirjoja emme löytäneet.
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi sinun kortillasi vain esittäen sinun fyysisen kirjastokorttisi ja yksilöidyn valtakirjan.
Toista henkilö voi lainata sinulle varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Tällöin hänellä pitää olla tiedot sinulle tulleesta varausilmoituksesta, eli varausilmoitus pitää lähettää hänelle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineist…
Henkilö taiteilijanimen Ikson taustalla on Christian Eriksson. Hän on kotoisin Sandvikenista.
Lähteet:
Artikkeli Arbetarbladet-lehdessä (2018)
Tietoja Ikson Music -yrityksestä
Wikipedia-artikkeli kertoo Sarah Kyolaban eronneen Idi Aminista vuonna 1982: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarah_Kyolaba Myös jotkin lehtiartikkelit kertovat samaa. Joissakin lähteissä heidän taas mainitaan olleen naimisissa 1975-2003, eli Idi Aminin kuolinvuoteen saakka.
On mahdollista, että he olivat virallisesti naimisissa vuoteen 2003 asti, vaikka elivätkin erossa, mutta varmuutta asiaan ei löytynyt.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen.
TV2:n aloitettua lähetystoimintansa 1965 ensimmäinen vuosi kanavalla ilman minkäänlaista lähetystaukoa oli vasta 1979. Lähetystoiminta oli kokonaan keskeytettynä kesän ajan vuosina 1965-72 ja 1978, vuosina 1973-77 ohjelmataukoa pidettiin kesälauantaisin.
28.6.-21.8.1965
26.6.-31.7.1966
18.6.-19.8.1967
2.6-31.8.1968
15.6.-16.8.1969
14.6.-15.8.1970
31.5.-11.9.1971
24.6.-26.8.1972
lauantaisin 2.6.-18.8.1973
lauantaisin 8.6.-17.8.1974
lauantaisin 7.6.-16.8.1975
lauantaisin 26.6.-14.8.1976
lauantaisin 18.6.-13.8.1977
25.6.-30.7.1978
Kyseessä on vuosina 1978 - 1981 valmistunut 26-osainen ranskalainen animaatiosarja Olipa kerran ihminen.
Sarjasta valmistettuja DVD-tallenteita on lainattavissa kirjastoista. Tallenteiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.imdb.com/title/tt0264244/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Charles Davenportin säveltämäksi ja Sammy Cahnin sanoittamaksi mainitun alkuperäiskappaleen nimen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran lähteestä ja esittäjästä riippuen; tavallisin muoto on Mama don't allow. Siitä on olemassa lukuisia levytyksiä, yksi varhaisimmista on The Ink Spots -yhtyeen tulkinta vuodelta 1934.The Ink Spots - Mama Dont Allow - YouTubeDavenportin ja Cahnin tekijyys on myös kyseenalaistettu. Englanninkielisellä Muppet Wiki -verkkosivustolla on varsin perusteelinen selvitys kappaleen vaiheista ja sen vähintäänkin kiistanalaisesta historiasta.Talk:Mama Don't Allow | Muppet Wiki | FandomJussi Raittinen levytti kappaleen suomeksi DDT Jazzbandin kanssa.Jussi Raittinen Ja DDT Jazzband – Muori Ei Siedä Musaa Tuvassaan / Kun...
Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta, https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiTietoa ohjelmatoiveista, https://yle.fi/aihe/a/20-10005992Mtv:n palautelomake, https://www.mtvuutiset.fi/palaute
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
