Asiasta kannattaa kyseä esimerkiksi Pelastusopiston kirjastosta. Se palvelee ensisijaisesti alan opiskelijoita, käyttö- ja lainausoikeuden voivat saada kuitenkin myös ulkopuoliset. Linkki kirjaston sivulle :
https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/kirjasto-ja-tietopalvelut
Kirjaston tietokannantaan on linkitetty alan opinnäytetöitä. Esimerkiksi :
Jokinen, Pasi : Lämpökameran käyttö pelastustoimessa (2019)
Muutkin kirjaston linkit ja tietokanna lämpökameraan liittyvät teokset kannattaa tietysti tarkistaa.
Toinen mahdollinen taho, josta voisi saada lisätietoja on Onnettomuustutkintakeskus. Kysymystä kannattaa ehkä vähän muotoilla, jotta sen voi lähettää keskuksen yhteystietojen kautta.
https://www....
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen...
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Helsingin kaupungin kirjastoissa on omat johtajat (lukuunottamatta muutamaa pienintä kirjastoa, joissa on yhteinen johtaja). Kirjastonjohtajat vastaavat omista kirjastoistaan, rekrytoinnista sekä vastaavista päätöksistä. Kirjastojen ja johtajien tiedot löytyvät Helmet-sivuilta, kohdasta kirjastot. Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tietoa Kirjaston palvelukokonaisuudesta. Siinä kerrotaan myös jonkin verran palvelujen rakentumisesta ja siitä, kuka mistäkin vastaa, https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/tietoa-meista/k…;
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011.
Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa...
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Anteron Mannisen suomentamassa Rudyard Kiplingin runossa Jos (If) kyseinen rivi runon viimeisessä säkeessä kuuluu näin: "-- ylpistymättä jos saat seuraa kuninkaista --".Rudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 197)
Niistä painetuista nuoteista, jotka pääsen katsomaan, en löytänyt helppoa sovitusta pianolle koko orkesteriteoksesta (Finlandia, op26). En löytänyt sellaista myöskään kirjastojen tietokannoista (https://finna.fi). Verkosta löysin Iain Farringtonin sovituksen koko teoksesta eri instrumenteille, mukana myös piano. Eri instrumenttien sovitukset on tehty yhteensopiviksi. Teosta on hiukan lyhennetty. Vaikeusasteita on kolme: beginner/pre-grade 1, intermediate/grade 1-3 ja grade 4-5. Näistä ehkä keskitason tai sitä vaikeampi pianosovitus kuulostaa Finlandialta yksinkin soitettuna. Iain Farringtonin sovitukset (Jean Sibelius – Finlandia – instrumental arrangements):https://www.bbc.co.uk/teach/ten-pieces/articles/z4gwrj6Pianosovitus (...
Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Hei
Tähän vaikuttaa vaikeiden asioiden aihe. Alla lista kirjoista vähän eri aiheista. Jos itse haluat etsiä lisää voit käyttää asiasanana esim. traumatisoituminen, traumat, toipuminen, käyttäytymismallit, sekä tietenkin haluttu aihe, esim. väkivalta, seksuaalirikokset, sota, jne.
Tietokirjallisuutta
Katja Kytölä (2021) Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn : lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen. ISBN 9789523790315
Marika, Olivia, Miranna, Irene ja Seija (2016) Viisi naista, sata elämää : tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. ISBN 9789527203002
Harri Virtanen (2019) Trauma ja rakkaus eli kuinka selviytyä mahdottomasta. ISBN 9789518580730
Päivi Hamarus, Tina...
Nuorten fantasiakirja löytyy: Olsen, Lars-Erik: Erik ihmisenpoika. Kirjalito 2006, ISBN 951-28-4445-1 (sid.).
Terry Pratchettilla on myös fantasiakirja nimeltä Eric sarjassa Kiekkomaailman kronikka, ISBN 951-23-4380-0 (sid.)
