Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset....
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Suuremmissa kaupoissa on myytävänä perukirjoitukseen liittyviä lomakkeita. Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kaivattu kirja saattaisi olla Cynthia ja Brian Patersonin Vähä-Kettulan veijarit (WSOY, 1998), joka koostuu neljästä tarinasta: Vähä-Kettulan aarre, Vähä-Kettulan venekilpailu, Salakuljettajia Vähä-Kettulassa ja Vähä-Kettula hämmästyy. Kaksi ensinmainittua on julkaistu suomeksi erillisinä kirjoina vuonna 1987, muut ovat aiemmin suomentamattomia. Venekilpailusta kertoo Vähä-Kettulan venekilpailu, junalla matkustetaan tarinassa Salakuljettajia Vähä-Kettulassa, ja kertomuksessa Vähä-Kettulan aarre eläimet löytävät hylätyn majatalon.
Runo on 1. osa "Kädet" Katri Valan (1901-1944) runosta "Lapsen maailma". Runon 2. osa on nimeltään "Leikki" ja 3. osa "Kesää". Runo sisältyy Katri Valan runokokoelmaan "Pesäpuu palaa" (1942) ja myös Katri Valan "Kootut runot" -teokseen.
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Etelä-Karjalan kirjastoissa ei ole lainattavia liukuesteitä kenkiin. Etelä-Karjalan alueella on kuitenkin useana vuonna jaettu ilmaiseksi liukuesteitä ikääntyneille. Tämän talven tilanteesta voi tiedustella Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, jonka nettisivuilta löytyy myös hyvä ohjeistus kaatumisten ehkäisyyn: https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/tarvitsetko-apua/voi-hyvin/turvallisuu…;
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Kirjastot hankkivat kokoelmiinsa kyllä myös omakustannekirjoja, joskin hyvin valikoivasti, koska omakustanteita julkaistaan nykyisin niin paljon.
Jos haluat myydä teostasi kirjastoille, kannattaa ilmoittaa teos Kirjavälityksen ja Kirjastopalvelun tarjontaan, jolloin teos tulee kirjastoille toimitettaville valintalistoille ympäri Suomen. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei tee suorahankintoja tekijöiltä, vaan kaikki hankinnat tehdään Kirjavälityksen kautta.
Kirjavälityksen ja Kirjastopalvelun listoille otetuilta teoksilta vaaditaan ISBN-numero ja EAN-koodi.
Lisätietoja löytyy em. yritysten verkkosivuilta:
https://www.kirjavalitys.fi/
https://www.kirjastopalvelu.fi/
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
Sivustolta sukunimi.info löytyy jonkin verran tietoa Jäderholm-nimestä sekä useita hyödyllisiä linkkejä suku- ja väestörekistereihin. Nimi on suojattu ja suhteellisen harvinainen, mikä varmaankin selittää sitä, miksi ette ole löytänyt siitä tietoa.
Suomen sukututkimusseura pitää yllä keskusteluforumia, jonne usein lähetetään juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Sitä kannattanee kokeilla.
