"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Tarkoittanet Koivukylän kirjastoa. Koivukylän kirjaston tietokoneessa on cd-asema, jonka pitäisi lukea cd-romilta valokuvia.
Paras tapa saada vastaus tietyn lähikirjaston palveluita koskeviin kysymyksiin on ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi-sivustolta. Koivukylän kirjaston yhetystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä.
Orimattilassa oli 1900-luvun alussa useita virvoitusjuomatehtaita, joiden nimet, omistussuhteet ja sijainnit ovat osittain hämärän peitossa.
Orimattilan Limonaaditehdas. Vuonna 1900 johtaja Joh. Silfvenius, vuodesta 1901 L. M. (Maikki?) Silfvenius. Muutto vuonna 1901 "Alitaloon kestikievaria vastapäätä kirkon kylässä". Muutto vuonna 1902 "entiseen apteekkihuoneustoon". Myöhemmin vuonna 1902 tehdas oli myytävänä omistajan paikkakunnalta poismuuton takia.
Orimattilan vesitehdas. Toiminnassa ainakin 1901, jolloin haettiin lehti-ilmoituksella korkkaajia ja mainostettiin Suomen kansallismehua. Sijainti kirkonkylässä, omistaja Emil Vihreämäki 1926 ja 1933, toiminnassa myös 1935 ja 1939. Hämmentävästi vesitehdas ja...
Helsingin Peikot -jääkiekkojoukkue toimi tällä nimellä kaudella 1970-71, jolloin se pelasi Suomen sarjan eteläisessä lohkossa. Joukkueen tuloksiin voi tutustua julkaisussa Jääkiekkokirja 1971-1972 (toim. Aarne Honkavaara), joka löytyy avoimesti verkosta osoitteesta: Jääkiekkokirja 1971 - 1972. Tämän kauden jälkeen joukkue putosi maakuntasarjaan ja toiminta päättyi. Ennen kautta 1970-71 joukkueen nimi oli Jokerit II.Jokerit Wiki -verkkosivulta löytyy joukkueen kokoonpano ja pistepörssi, muttei pelinumeroita: Helsingin Peikot | Jokerit Wiki | Fandom. Alla kyseinen taulukko: OMSPRKeijo Koivunen121692510Pekka Vuorio1410142429Matti Jalanko1397164Olli Hietanen1471810Hannu Jalanko112680Reijo Simola93360Tero Räty143252Matti...
Sähkön hinnoittelu on kovin hämmentävää ja sekavaa ja tämäkin on melko epäselvä asia. Meiltä kirjastosta ei löytynyt tähän selitystä emmekä löytäneet täältä Energiavirastostakaan selitystä. Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua, joten sieltä asiasta kannattaa tiedustella, jollei oma sähköyhtiö vastaa tiedusteluihin.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjan korvaamisesta samalla kirjalla pitäisi aina sopia erikseen kirjan omistavan kirjaston kanssa. Yleisesti ottaen pehmeäkantisella kirjalla ei voi korvata kovakantista kirjaa, sillä pehmeäkantinen versio ei vastaa kovakantista kirjaa vaan on sekä hinnaltaan halvempi että yleensä materiaaliltaan vähemmän kestävä kuin kovakantinen kirja.
Tyttäresi voi palauttaa bestsellerin palvelutiskille ja lainata sen sitten omalle kortilleen.
Isommissa kirjastoissa voi olla käytäntönä, palauttaa kaikki aineisto automaatilla. Jos näin on, täytyy palautuksen jälkeen pyytää henkilökunta hakemaan teos.
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Suuremmissa kaupoissa on myytävänä perukirjoitukseen liittyviä lomakkeita. Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)...
Kyseessä on Ilkka Auerin kirjasarja Lumen ja jään maa. Kaikki kirjasarjassa ilmestyneet kirjat kuuluvat Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmaan sekä pääkirjastossa että kaikissa lähikirjastoissa. Myös muita kotimaisia nuorten fantasiakirjoja ja -sarjoja löytyy ja henkilökunta voi opastaa sinua näiden teosten löytymisessä.
Kaivattu kirja saattaisi olla Cynthia ja Brian Patersonin Vähä-Kettulan veijarit (WSOY, 1998), joka koostuu neljästä tarinasta: Vähä-Kettulan aarre, Vähä-Kettulan venekilpailu, Salakuljettajia Vähä-Kettulassa ja Vähä-Kettula hämmästyy. Kaksi ensinmainittua on julkaistu suomeksi erillisinä kirjoina vuonna 1987, muut ovat aiemmin suomentamattomia. Venekilpailusta kertoo Vähä-Kettulan venekilpailu, junalla matkustetaan tarinassa Salakuljettajia Vähä-Kettulassa, ja kertomuksessa Vähä-Kettulan aarre eläimet löytävät hylätyn majatalon.
Runo on 1. osa "Kädet" Katri Valan (1901-1944) runosta "Lapsen maailma". Runon 2. osa on nimeltään "Leikki" ja 3. osa "Kesää". Runo sisältyy Katri Valan runokokoelmaan "Pesäpuu palaa" (1942) ja myös Katri Valan "Kootut runot" -teokseen.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Droonien torjumista äänikanuunan tai vastaavan laitteen avulla on tutkittu Korea Advanced Institute of Science and Technology -yliopistossa vuonna 2015, ks. juttu PC Worldissa ja tutkimusartikkeli. Tutkimuksen mukaan ääni voi aiheuttaa toimintahäiriön gyroskoopissa ja droonin putoamisen alas.
Ilmari Jäämaasta ja Talvi-iltain tarinoiden suomennoksesta löytyi käytettävissä olevista lähteistä niukanlaisesti tietoa.
Lyhyet elämäkertatiedot Ilmari Jäämaasta löytyvät teoksesta Suomen elämäkerrasto (kirjoittanut Ilmari Heikinheimo, WSOY, 1955). Kansallisbiografiassa on hänestä kertova artikkeli, jonka saa luettavakseen maksua vastaan tai voi lukea kirjastossa, jossa on palvelun käyttöoikeus (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1619). Jäämaasta löytyy myös Wikipedia-artikkeli: (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_J%C3%A4%C3%A4maa).
Jäämaa syntyi Helsingissä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1934. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja toimi mm. opettajana, WSOY:n kirjallisena johtajana ja Nuori-Voima -...
Valitettavasti tiedonhaku Kirjasammosta, Finnasta ja Googlesta ei tuottanut tulosta. Myöskään kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei tunnistanut teosta kuvauksen perusteella. Tunnistaisiko kukaan Kysy kirjastonhoitaja -palvelun lukijoista kirjaa? Kommenttikentässä voi vinkata kuvaukseen sopivista teoksista!
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi seuraavat teokset:
Alla kasvon Kaikkivallan : mystillinen trilogia : erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä
Helkavirsiä
Nuori nainen
Näiden lisäksi on käännetty valikoima runoja nimellä Lyriskt urval (kääntäjä Diktonius, Elmer). Finna.fi:n tiedoista ei valitettavasti löydy kirjan sisällysluetteloa, joten en pysty varmasti sanomaan, löytyykö Legenda siitä.
