Kyseinen runo on ilmeisesti "Miksi vanhoilla miehillä on vuotavat silmät--" Se löytyy kirjasta "Pimeän kirkkaus" sivulta 51. Suomentaja on Jyrki Kiiskinen.
Tilastokeskuksen keräämien vuositilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa 74-vuotiaita eli vuonna 1949 syntyneitä oli 67891. Lähde: Tilastokeskuksen ilmainen tietokanta Stat Fin https://stat.fi/tietokantataulukot
Eeli Jaatinen. Hän on myös tehnyt kansikuvan. Eeli Jaatinen kuvitti myös Kuvan ja Sanan Lasten kuvalehti- julkaisua noihin aikoihin. Elma Aaltosen elämäntyöstä löytyy lisää tietoa kirjasta : Mattila, Annikki, Taivaan Isän puutarhuri : Elma Aaltonen 1913-1998. Helsinki : Suomen Lähetysseura, 2013 (Turenki : Jaarli)
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Tunnetuin venezuelalainen kirjailija on Romulo Gallegos, jolta on suomennettu kaksi kirjaa, Donna Barbara (1961) ja Pahan valta (1961). Turun kaupunginkirjastosta löytyy häneltä kirjoja myös ruotsiksi ja espanjaksi. Miguel Otero Silvalta löytyy kirja ruotsiksi ja espanjaksi ja Arturo Uslar Pietriltä ja Juan Liscanolta vain espanjaksi. Runoilija Victor Valera Moran runoja löytyy kokoelmasta Aavistuksia rituaalipuvussa: runoutta Latinalaisesta Amerikasta (2000).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Tiussa sijoittuu pääosin Saimaan seudulle. Tämän enempää nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
On olemassa monia eri työehtosopimuksia tästä asiasta.
KVTES. Ks. mm. luku 3 Työaika
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021
Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa...
Kirjastossa käytettävissä olevista painetuista lähteistä ei tunnu ylipäänsäkään löytyvän tietoa LiDARista (lyhenne sanoista Light Detection and Ranging) eli valotutkasta.
Verkkolähteissä tietoa sekä itse tekniikasta että sen käyttötavoista on paljonkin, mutta kohtuullisella aineistojen selaamisella en onnistunut löytämään viitteitä siitä, että LiDARia käytettäisiin mainitsemallasi tavalla. Varman vastauksen löytäminen kysymykseesi edellyttäisi ilmeisesti varsin perusteellista tutkimista.
Tässä muutamia linkkejä aiheeseen:
LiDARin käyttötapoja on käsitelty laajastikin Wikipedia artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Lidar
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-works/
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-...
Syynä lihan kovuuteen tai tiiviyteen lienee possujen vähärasvainen ravinto ja runsas liikunta. Viljapossun ruokinta pohjautuu nimensä mukaan viljalle; ohralle, kauralla ja vehnällä. Käytettävissä olevissa lähteissä kerrottin, että teollisuuden oheistuotteita kuten mäskiä tai heraa ei viljapossuille tarjota eikä myöskään valmiita teollisia rehuseoksia.
Viljapossuilla on yleisesti myös tavallista väljemmät tilat, jotta ne pääsevät liikkumaan. Kesällä harrastetaan myös ulkotarhauksesta. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa viljapossua verrattiin rasvapitoisuuden osalta villisikaan.
Lähteitä:
Helsingin Sanomien sähköinen arkisto
http://www.monipaja.net/sikala.htm
http://users.kymp.net/bmt-iitti/Sivut/Benjamin%20Sikala.html
Teoksesta Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta (toim.Juhani Tolvanen, Helsinki Media 2001) löytyy esim. seuraavia tilastotietoja suomalaisen Aku Ankan 60-luvun levikistä:
Vuosi Levikki
1961 136 667
1962 140 707
1963 141 467
1964 146 109
1965 171 141
1966 192 575
Teoksen saatavuustiedot löydät Helmet-aineistotietokannasta,http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=maailman+hauskin+kuvasarjal…
Kalevasta löytyy 20.7.1927 uutinen otsikolla Suuri tulipalo Haukiputaalla: kaksi asuinrakennusta tuhoutunut. Tulipalon kerrotaan syttyneen 18.7.1927 Kurkelansaarella, jossa "kaksi suurenlaista asuinrakennusta paloi perinpohjin ja useita muita rakennuksia oli pahoin uhattuna. Tuli sai alkunsa Matti Mettowaaran ja Sakari Kurkelan yhteisestä asuinrakennuksesta." Ilmeisestikin hellasta lentänyt kipinä sytytti talon.
Palo levisi myös Matti Kurkelan omistamaan asuinrakennukseen, jonka irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua. Rakennusten ja irtaimistojen kerrotaan olleen vakuutettuja Haukiputaan kunnan paloapuyhdistykseltä.
