Kyseessä voisi olla Elleston Trevorin kirja "Aavikkolento" (The flight of the Phoenix, 1965). Siinä Frank Townsin ohjaama matkustaja-rahtikone Skytruck tekee pakkolaskun Libyan autiomaahan, ja henkiin jääneet rakentavat hylyn osista uuden lentokoneen pelastuakseen.Kirjasta on tehty myös kaksi samannimistä elokuvaa, vuosina 1965 ja 2004.
Aira Samulinin elämästä kertovat teokset Soturi ja sunnuntailapsi (WSOY 1987) sekä Auringonpimennys (WSOY 1989) ovat ilmestyneet yhteisniteenä tänä vuonna. Kirjojen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Tätä vastausta kirjoitettaessa uusinta painosta on mm. hyllyssä Tampereen pääkirjasto Metsossa, Lentävänniemen sekä Peltolammin kirjastossa.
Mikäli teillä on kirjastonkorttiinne hankittuna nelinumeroinen tunnusluku, voitte halutessanne tehdä varauksen PIKI-verkkokirjastomme kautta myös hyllyssä olevaan aineistoon ja saada etsimänne teoksen kuljettetuksi siihen kirjastoon, mikä on Teitä lähinnä.
Lisätietoa varauksen tekemisestä sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/...
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Vanhojen - mutta ei riittävän vanhojen - lehtien selaaminen onnistuu periaatteessa parhaiten menemällä Kansalliskirjastoon selaamaan ns. vapaakappalepäätettä. Vanhat lehdet on digitoitu, mutta suoraan kotoa pääsee käsiksi vain vuotta 1930 vanhempaan aineistoon. Kansalliskirjaston päärakennuksessa on useampia päätteitä, joilla tätä aineistoa voi selata. Neuvonnasta kannattaa kysyä, missä ovat lähimmät vapaana olevat päätteet (niitä on kaikkiaan 9 - kaikissa on paperitulostusmahdollisuus, mutta ei digitaalisen kopioinnin tai verkon kautta lähettämisen mahdollisuutta tekijänoikeussyistä). Samalla voi kysyä vinkkejä siitä, miten hakuja kannatta tehdä.
Iltapäivälehdet ovat kuitenkin toistaiseksi ongelmanninen aineisto, sillä niitten digitointi...
Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,...
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Kappale on nimeltään "Kerrostalon joulu", ja se löytyy Sanni Merruntauksen levyltä Oi jouluinen ihme ([Lohja] : Sanni Merruntaus, [2022], EAN 6420114027344).
Hakusanoilla tavukirjat ja suuraakkoskirjat löydät Helmetistä listan lyhyistä kirjoista, joiden teksti on suuraakkosilla (tikkukirjaimilla) ja se on tavutettu.Suomenkieliset tavutetut suuraakkoskirjat Helmetissä 3/2026
Viginia Andrews syntyi 6 kesäkuuta 1923 ja kuoli 1986 rintasyöpään.
Hän on yhdysvaltalainen kirjailija joka oli niin suosittu että hänen kuolemansa jälkeen perikunta päätti jatkaa hänen kirjallista tuotantoa haamukirjoittajan avuin.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_C._Andrews
Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31
Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä
https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/
Voitte palauttaa kirjat mihin tahansa Turun kirjastoon. Palautus onnistuu myös kaikkiin Vaski-kirjastoihin, joista on lista alla olevassa linkissä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#vaskilibraries
Tiukasti ottaen se tarkoittaa aivan samaa kuin muissakin tietokoneohjelmistoissa eli ohjelmakoodin uuden version asentamista vanhan tilalle. Päivityksen tarkoituksena voi olla ohjelmasta löytyneiden koodausvirheiden korjaaminen, tietoturvan lisääminen tai kokonaan uusien toimintojen ottaminen mukaan ohjelmistoon. Käytännössä päivityksellä tarkoitetaan aina siirtymistä uudempaan, ei vanhempaan ohjelmistoversioon.
Arkikielessä kirjastojärjestelmän päivityksellä tarkoitetaan yleensä isompia muutoksia, jotka ovat sekä henkilökunnan että asiakkaiden havaittavissa. Ääritapauksessa ilmaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa koko järjestelmä vaihdetaan toiseen. Tällöin sanaa "päivittäminen" käytetään jossain määrin ironisessa mielessä,...
Kysymyksestäsi tulee mieleen Elina Aron vuosina 1985-1991 ilmestyneet Millistä ja hänen perheestään kertovat kirjat. Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991). Näistä kirjoista ainakin osa on löytynyt äänikasetteina kirjastojen valikoimista, kuten Kiemurakatu 3 (Kiemurakatu 3 | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi)) Esimerkiksi Taikatempunkatu 5 -kirjan takakansitekstissä juonta kuvaillaan näin: "Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt tavaroineen muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu pihan lasten kanssa huimiin seikkailuihin. Kuin vahingossa Milli lupaa taikoa heille jäätelöpuun...
Ilmeisesti laki ei määrää mitään videopelien sisällöstä sinänsä, vaan ainoastaan siitä, minkä ikäiset ihmiset saavat pelata niitä. Mitään sellaista tietoa ei löytynyt, että jokin videopeli olisi tällä hetkellä kielletty Suomessa väkivaltaisuutensa takia.Ks. Kuvaohjelmalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Kaivattu kirja on paremmin Teutorina tunnetun Teuvo Koskisen Annikan seikkailu suuressa metsässä (Artko, 1977). Kirja ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin uudelleen kuvitettuna nimellä Marian seikkailu suuressa metsässä, nyt tekijänimellä Teutori (Satukustannus, 1987).
Elisabeth I koskevia tietoja joutuu keräilemään useammasta lähteestä. Hänestä löytyy vähän mm. teoksista Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan: Englanti (2004); Grimberg, Carl: Kansojen historia. 13: Uskonsodat; Suuri maailmanhistoria. 8: Uusi Eurooppa. Hänestä löytyy artikkeli vanhasta, 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Valloittavia naisia. Suomalainen historiantutkija Erkki Kouri käsittelee Elisabethia ja protestanttisuutta artikkeleissaan teoksessa Historiankirjoitus, politiikka, uskonto (1990), mutta ne ovat englanniksi. Kannattaa myös tarkistaa kristillisen kirkon historiaa koskevia teoksia luokasta 28+, esim. Kristinuskon historia 2000.
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän...
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
