Voit tarjota runoja ja kuvia kustantajalle kustannettavaksi. Kirjastot.fi-sivulta löytyy suomalaisten kustantajien luettelo linkkeineen:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voit myös kustantaa kirjan itse. Alla pari linkkiä, joissa neuvotaan, kuinka toimia:
https://paltta.wordpress.com/category/kuinka-julkaista-omakustanne/
http://blog.typeandtell.com/fi/omakustanne-vaihtoehtona/#.WNiwZk00O70
Omakustannetta tai pienkustantajan kirjaa voi mainostaa kirjastot.fi-sivulla:
http://www.kirjastot.fi/forum/404
Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta.
Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta.
Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun...
Säkeet ovat Vilho Koljosen kokoelmaan Laulava teini (Otava, 1944) sisältyvästä runosta Selkosten taakse. Humalaansa siinä on nukkunut pursu – ei pursi:"Pitkospuita pitkin. / Yö on jo ylitse saanut. / Pursu on hukkunut humalaansa / ja kuovin itku laannut."
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren...
WSOY:n sivujen mukaan Arto Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat Jäniksen vuosi, Hirtettyjen kettujen metsä, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Lista Paasilinnan teoksista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna#Teokset
Kirjasammon sivuilta löytyy paljon tietoa hänestä ja hänen teoksistaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
Kansallisbiografiassa on myös artikkeli Paasilinnasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Linkki WSOY:n sivulle: https://www.wsoy.fi/kirjailija/arto-paasilinna
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Hei
Puolan kielen opetusta on ollut viime kesänä Helsingin seudun kesäyliopistossa, sekä viime keväänä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Lähiakoina alkavia kursseja en löytänyt, mutta mainituilta tahoilta kannattaa kysellä mahdollisesti alkavista kursseista.
Tiedot löytyvät Kansallisarkistossa säilytettävistä divisioonan asiakirjoista. Aineistojen tietoja voi selailla Astia-palvelussa ja papereihin voi tutustua Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä. Oikean mapin paikantaminen voi olla aikaavievää, joten kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle.
Valitettavasti ei ole olemassa mitään tietopankkia, josta näkisi suunnitteilla olevat käännökset. Kustantajien ennakkomainonnasta näkee tietoja teoksista, joilla on jo julkaisuaika. Jos kirjailijan teoksia on jo julkaistu aiemmin, niin niiden teosten kustantajalta voi tiedustella onko tarkoitus jatkaa kirjailijan teosten kääntämistä ja julkaisemista. Jos kirjailijaa ei ole lainkaan käännetty, voi silti kysyä eri kustantajilta, onko heillä suunnitelmia tai halua ottaa näitä kirjoja ohjelmaansa. Mutta, kuten sanottu, mitään keskitettyä paikkaa, josta tiedon saisi, ei ole.
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Lapin kirjaston uudella yhteisellä sivustolla kerrotaan:"Varaaminen on ilmaista. Voit tehdä varauksen henkilökohtaisesti kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjastossa.
Lapin kirjastoilla on yhteinen varausjono. Se tarkoittaa sitä että asiakas voi saada varaamansa aineiston lainaan mistä tahansa Lapin kirjastosta. Saat ilmoituksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä, kun varattu aineisto on haettavissa. Ilmoituksessa kerrotaan mihin saakka aineisto pidetään varattuna. Jos et hae varausta, kirjasto perii noutamattoman varauksen maksun, joka on 2 euroa.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole Lapin kirjastossa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen" Saat siis ilmoituksen saapuneesta varauksesta valitsemallasi viestintätavalla....
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa...
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampon mukaan Gretha Stevnsin luomassa Susy Tulitukka -sarjassa ovat ilmestyneet seuraavat kirjat:
Susy ja Solveig
Susy ja kumppanit
Susy ja mustalaistyttö
Susy pulassa
Susy seikkailee
Susy selvittää kaiken
Susy tarttuu toimeen
Susy tulitukka
Susyn suuri päivä
Kirjasarjan päähenkilöllä on punaiset hiukset, mutta muiden hahmojen hiustenväriä ei ole kerrottu kirjojen ulkopuolella.
Lähde: Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Asia on askarruttanut pelaajia, ja siitä löytyy jonkin verran keskustelua verkosta. Ilmeisesti vastaus voi riippua pelistä, sienen tyypistä ja pelaajan sijainnista.
Esimerkiksi ensimmäisessä Super Mario Bros -pelissä supersieni liikkuu oikealle. Super Mario Bros. 3 -pelissä sienen suuntaan pystyy vaikuttamaan lyömällä kysymyslaatikkoa joko oikealta tai vasemmalta.
Kuitenkin muut sienet, ja sienet muissa peleissä voivat käyttäytyä eri tavalla, ja lähteä esimerkiksi satunnaiseen suuntaan. Silläkin voinee olla vaikutusta, millä laitteella peliä pelaa.
Lisätietoa supersienestä: https://mario.fandom.com/wiki/Super_Mushroom
