Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Naiskuoroista tai naisten osallistumisesta kuorotoimintaan kerrotaan lähteissä, joissa käsitellään kuoroja tai kuorolaulua yleensä. Suomen osalta hyvä lähde aiheeseen on Reijo Pajamon kirja, joka on takakannen tekstin mukaan ”ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta kuorolaulusta” alkaen keskiajalta. Kirjassa on myös lyhyt katsaus varhaisesta naiskuorotoiminnasta.
Keskiajalla laulu oli tärkeä oppiaine koulussa ja koulua kävivät pojat. Ensimmäiset neliääniset mieskuorot aloittivat toimintansa Saksassa ja Sveitsissä vuonna 1809. Ruotsissa mieskuorolaulu liittyi ylioppilaiden lauluharrastukseen ja sieltä harrastus levisi Suomeen. Kuoroja perustettiin myös eri ammattikuntien keskuudessa. Kuten ylioppilaat myös ammattikuntien jäsenet olivat...
Hei
Oletteko kokeilleet näitä?
Dav Pilkeyn Kapteeni kalsari-kirjat
Andy Griffithsin ja Teddy Dentonin Puumaja-kirjat
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Bert-kirjat
Max Brallierin sarja Maailman viimeiset tyypit
Nämä ovat samanhenkisiä kuin Neropatin päiväkirja.
Muistelemasi kirja voisi olla Tiina Lehtinevan Piparminttupoika (Aikamedia 2011), vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmääkään.
Kirjassa 19-vuotias Lotta on sairaalassa syöpäleikkauksen jälkeen. Hän tutustuu Jooa-nimiseen poikaan, joka tuo sairaalaan Lotan lempimakeisia, piparminttukarkkeja. Kirjan kansi on punavalkoraidallinen, keskellä sydän.
Englanninkielinen ilmaisu NFT on lyhenne sanoista Non-Fungible Token. Virallista suomennosta NFT:lle ei ole, mutta esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa ja monilla keskustelupalstoilla siitä puhutaan ei-korvattavana rahakkeena. Bittiraha.fi-sivusto kuvailee näitä rahakkeita digitaaliseksi omaisuudeksi, jolla voi olla kerrallaan vain yksi omistaja ja jota ei voi korvata.
Siihen, voiko sillä tehdä rahaa, ei kirjastonhoitaja voi ottaa kantaa. Nettilähteiden mukaan NFT:llä rikastuminen on epävarmaa, koska kaikki voi muuttua hetkessä ja kiinnostus kadota. Toisaalta se voi myös lisääntyä.
Lisätietoja saat esimerkiksi tästä Ylen artikkelista, joka on julkaistu 10.3.2021:
Digitaalisista tiedostoista taotaan...
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
Ilmeisesti kyse on Toivo Pekkasen kirjoista (kirjojen perusteella on tehty myös elokuvia ja niiden kohdalla on otettava huomioon myös niitä koskevat tekijänoikeudet). Kirjailija tai perikunta ovat yleensä tehneet sopimuksen tekijänoikeuksista kustantajan kanssa (ja näin ollen kirja on ylipäätään voitu julkaista kustantajan toimesta). Kannattaakin ottaa yhteyttä WSOY:öön. WSOYn sivuilla kohdassa yhteystiedot (www.wsoy.fi/yhteystiedot) on mainittu mm. rights manager Anna Suomisen nimi. WSOYn puhelinvaihteen numero on 010 5060 200.
Yleisesti tekijänoikeuksista voi kysyä Sanasto ry:stä (www.sanasto.fi, puh. 09 5629 3300).Sanasto ry on valtakunnallinen kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeuksia hallinnoiva aatteellinen yhdistys, jonka...
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011).
Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
Lapsuutesi kirja saattaisi olla Lennart Hellsingin Muna (Weilin + Göös, 1979). Se on sangen sympaattinen tarina munasta, joka makaa paikallaan ja miettii, mitä siitä tulisi suurena - jos siitä tulisi suuri. Kirjan kannessa on hymysyinen valkoinen muna vihreällä niityllä, taustalla pilkottaa merta. Kannen yläosaa hallitsee vaaleansininen taivas; pilvet ovat eläinhahmoisia, paitsi yksi, joka muistuttaa autoa.
Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Lukuikä on aina vain suositus. Oliver Twist voisi kiinnostaa n. 12 vuotiaasta ylöspäin, mutta myös paljon lukeva 10 vuotias voisi kiinnostua kirjasta. Esim. 15 parasta kirjaa 12 vuotiaalle
Se, miten lukija kokee kirjan, riippuu paljon myös hänen muusta tietoa ja kokemus taustastaan. Tässä kolme kirjavinkkaria kertoo oman näkemyksensä.
http://ihanlyhyesti.blogspot.com/2013/08/charles-dickens-oliver-twist.html
http://joklaaja.blogspot.com/2011/10/charles-dickens-oliver-twist.html
ja https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/oliver-twist/
Tekoälyavusteisia huoneistonvälityspalveluja näyttää löytyvän, https://www.google.com/search?q=ai+search+for+appartement&rlz=1C1GCEA_e…. Niiden toimintamalleja ja palvelun laajuutta voi tutkia palvelujen politiikkaa kuvaavilla sivuilla, esim. Renty.ai:n palvelun periaatteet, https://renty.ai/policy. Suomen kielellä ei sovellusta vielä ainakaan löytynyt, kylläkin artikkeleita siitä, että on luotu sovelluksia, joilla asunnonvälittäjät voivat kuvata välitettäviä kohteita, esim. Talouselämä, https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyritys-loi-tekoalyn-joka-la…
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
