Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
G-voima tarkoittaa painovoiman tuottamaa putoamiskiihtyvyyttä. Painovoima vetää kappaletta kohti Maan keskipistettä. Painovoiman aikaansaama kiihtyvyys riippuu kappaleen ja maapallon välisestä etäisyydestä. Yksi g vastaa sitä kiihtyvyyttä, joka kappaleella olisi maanpinnan tasolla. Tämä vaihtelee hieman eri puolilla planeettaa maapallon muodon, tiheyden vaihteluiden ja pyörimisen vuoksi, joten yleensä käytetään pyöristettyä normaaliputoamiskiihtyvyyttä 9,81 m/s2. G-voima tarkoittaa siis kiihtyvyyttä, ei voimaa. Maan pinnalla seisovan ihmisen massaan kohdistuu kuitenkin noin 9,81 newtonin painovoima kilogrammaa kohti.G-voimaa käytetään ennen kaikkea kuvaamaan normaalista kiihtyvyystilanteista poikkeavia tapahtumia. Maan pinnalla levossa...
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
Hei,
Varkauden kirjastolla ei ole ollut ikävä kyllä enää vuosiin toimivia digitointilaitteita. Niitä löytyy kuitenkin naapurikunnista eli Leppävirran ja Joroisten
kirjastoilta. Joroisten kirjastolla laitetta voi käyttää kirjaston tiloissa. Leppävirran kirjaston digitointilaitetta voi käyttää kirjastolla tai sen saa lainaksi kirjastokortilla myös kotiin.
Kannattaa kysyä näistä kirjastoista. Leppävirran kirjaston asiakaspalvelu: 044 797 5572 ja 044 797 5571.
Ja Joroisten kirjaston asiakaspalvelu: 040 017 6166.
Ei valitettavasti taida sellaista teosta olla, jossa olisi kaikki alttaritaulut ja vielä ajantasaisena. Alla on kaksi kirjaa, joissa on osa alttaritauluista.Suuri alttaritaulukirja, 2012Alttaritauluja Suomen kirkoista, 2008Finna-palvelusta löytyy myös paljon kuvia kirkkojen alttaritauluista. Monilla seurakunnilla on myös nettisivuillaan tietoa omien kirkkojen alttaritauluista, joten niitä voi etsiä kirjoittamalla vaikka Googleen alttaritaulu ja [seurakunnan/kunnan nimi]
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1
Kyseessä on Kotiliesi 1986 : 23, s. 2-5.Lähde:Nobel-palkittu Rita Levi-Montalcini: En ole koskaan katunut valintaani | Kansalliskirjasto - Arto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Peter Sandström kirjoittaa ruotsiksi. Outi Menna on suomentanut kaikki muut hänen tähänastiset teoksensa paitsi vuonna 2012 ilmestynyttä novellikokoelmaa Sinulle joka et ole täällä (Till dig som saknas), jonka on suomentanut Katriina Huttunen.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ASandstrom_Peterhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Eri lähteet antavat todella Columbolle hieman erilaisia lukumääriä. Kyse lienee kuitenkin vain tulkintaeroista: varsinaisena ytimenä toimineen yhtäjaksoisen tv-sarjan lisäksi myös jopa yksittäisiä special-jaksoja on saatettu tulkita omiksi tuotantokausikseen näkökulmasta riippuen.
Internet Movie Database-palvelu laskee Columboa tehdyn yhteensä 13 tuotantokautta sekä 68 jaksoa vuosina 1971-2003.
Englanninkielinen Wikipedia kertoo lähteisiinsä pohjautuen Columboa tehdyn puolestaan 10 tuotantokautta sekä 69 jaksoa vuosina 1968-2003.
Vuosina 1968 ja 1971 sarjasta esitettiin kaksi pilottijaksoa ennen varsinaisen yhtäjaksoisen kauden 1971-1978 alkamista, jolloin Columboa esitettiin seitsemän tuotantokauden ajan.
Columbon toinen tuleminen...
Hei,
Carolasta on kirjoitettu elämäkerta, joka löytyy ainakin kirjastosta. Siinä löytyy oleelliset tiedot artistista ja hänen urastaan.
Wuori-Tabermann, Tuija: Carola: Sydämeen jäi soimaan blues (WSOY, 2004).
Osalla ihmisistä kauhu näkyy hyvin voimakkaasti ja osalla lievemmin. Esimerkiksi lapsilla ilmenevä yöllinen kauhukohtaus tulee iltayöstä syvän unen aikana. Kohtauksen aikana syvässä unessa oleva lapsi voi nousta istumaan, huutaa tai kirkua, potkia tai huitoa, hikoilla tai hengittää voimakkaasti, nousta sängystä ja kulkea ympäri huonetta. Häntä on vaikea herättää tai rauhoittaa, vaikka hänen silmänsä ovat auki. Kauhukohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.Ihmisen sympaattinen hermosto aktivoituu positiivisen ja negatiivisen stressin aikana (seksuaalinen orgasmi, raivo, kauhu, ahdistus, trauma)Havaittavat merkit ovat: - kiihtynyt hengitys - nopeampi syke (pulssi) - kohonnut verenpaine - pupillit...
Ainakin näistä kirjoista löytyisi:
- An encyclopedia of plants in myth, legend, magic and lore / Stuart Phillips (2012)
- David Taylor’s animal monsters : myths, legends, fantasies and facts / David Taylor (1987)
- Kaikki, mikä hengittää, ylistää Ikuista" : eläin ja ihminen ortodoksisessa perinteessä pyhien elämäkertalegendojen valossa / Aulikki Romakkaniemi (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Uskontotiede, 1995)
- Eläimet : raamatunkohtia, joissa suoraan tai epäsuoraan mainitaan eläimiä ja niiden käyttöön, kohteluun ja huolenpitoon liittyviä asioita / Jalo Einola (2011)
- Sinikello : legendoja kasveista / teksti Kora Gädke-Timm (1978)
- Lasten kukkakirja 1 ja 2 / teksti: Bisse Falk & Lena Kallenberg (1985)
- Ystävämme...
Kädessäni on Helka Varhon Humiseva harju -suomennus vuodelta 1971 (WSOY). Siinä kohta kuuluu seuraavasti:
Rakkauteni Lintonia kohtaan on kuin metsän puut: aika muuttaa sitä niinkuin talvi puiden lehtiä. Rakkauteni Heathcliffiin muistuttaa ikuista kalliota: se tuottaa vähän näkyväistä iloa, mutta on välttämätön.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteillä on yhteinen kokoelmapolitiikka. Vantaalla on lisäksi käytössä yhteiskellutus Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Tämä tarkoittaa, että palautunut aineisto jää siihen kirjastoon johon se palautetaan ellei siihen ole varauksia. Näin jokaisen kirjaston kokoelma muotoutuu pitkälti sen käyttäjien mukaan. Aineistoja toki myös tasapainotetaan tarvittaessa kirjastojen kesken. Jos jossain on liikaa jotain aineistoa, sitä hajautetaan muihin kirjastoihin.
Aineistohankinnat Vantaalla tehdään keskitetysti, koska kirjastoilla ei kellutukseen siirtymisen jälkeen ole enää ollut omia kokoelmiaan, vaan kaikki on Vantaan kaupunginkirjaston yhtä yhteistä kokoelmaa. Asiakkaat voivat aina esittää henkilökunnalle...
Kirjastot.fi-sivuilla on laaja luettelo suomalaisista kustantajista: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti….
Kirjoja julkaisevat kuitenkin hyvin monet erilaiset tahot, joten lista ei välttämättä ole täydellinen. Lisäksi nykyään julkaistaan paljon teoksia omakustanteina.
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".Lähteet: Tammerkoski 90 Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980
Turkish delight tai lokum on makeistyyppi, joka on peräisin Turkista. Se koostuu pienistä tuoksuvista hyytelökuutioista, jotka on perinteisesti maustettu ruusuvedellä, appelsiininkukkavedellä tai sitruunamehulla ja niiden päälle on ripoteltu tomusokeria. Monet Turkish Delightin premium-lajikkeet koostuvat suurelta osin hienonnetuista pähkinöistä ja taateleista hyytelömakeisessa.C.S. Lewisin klassisessa Narnia-romaanissa Edmund Pevensie astuu kaappiin ja löytää odottamatta lumisen valtakunnan. Tuntematon kuningatar, joka osoittautuu noidaksi, kysyy häneltä, mitä hän haluaisi syödä eniten. Englanninkielisessä alkuteoksessa Edmundin vastaus on "Turkish delight", ja pian hänellä on niitä kokonainen laatikko.Makeisen alkuperä on hieman epäselvä...
