Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta helmet.finna.fi. Heti etusivulla on hakulaatikko, voit kirjoittaa siihen kappaleen nimen. Nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, niin haku hakee sanoja peräkkäin (esim. "Surun pyyhit silmistäni"). Kun olet tehnyt haun, vasemmalle puolelle tulee rajaa hakua -valikko. Valitse Aineistotyyppi-kohdasta nuotti. Jos valikossa ei ole vaihtoehtona nuottia, se tarkoittaa ettei kirjastossa ole nuottijulkaisua, jossa kappale on.Jos kappaletta ei löydy Helmetistä, voit kokeilla Suomen kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonka osoite on finna.fi. Näitä nuotteja voi mahdollisesti saada kaukolainaksi tai käydä katsomassa kirjastoissa paikan päällä. Lisäapua kannattaa kysyä suoraan...
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden.
Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Kuohukerma on pastöroitu, vispikerma taas hieman rasvaisempi, vähälaktoosinen ja iskukuumennettu, ja säilyy pidempään. Vaahtoutumisominaisuuksilta kuohukerma vaahtoutuu nopeammin, mutta vispikermasta saadaan aikaiseksi kestävämpi, tiivis vaahto. Kuohukerman vaahto ei kestä lämpöä yhtä hyvin kuin vispikerman vaahto.En löytänyt sanakirjoista eri sanaa kuohu- ja vispikermalle ruotsiksi. Joissakin käännöksissä kuohukermasta puhutaan pelkkänä kermana "grädde" ja vispikermalle on varattu sana "vispgrädde", mutta yleisemmin molemmat termit kääntyvät sanalla "vispgrädde".Ruotsia äidinkielenään puhuva voisi tietää näille jonkin eroavan termin.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Helmet.fi-sivustolla on mahdollista tehdä monenlaisia hakuja, jotka kohdistuvat esimerkiksi teoksen nimeen, kuvaukseen tai asiasanoihin. Mahdollisimman kattavan tuloksen saa, kun pohtii hakusanat tarkasti ja monipuolisesti. Pelkkä haku ilmastonsuojelu tuottaa kyllä tuloksia, mutta synonyymeja käyttämällä ja hakusanoja lyhentämällä tulokset ovat paremmat.
Esimerkiksi haku ilmaston* tuo hakutukoksiin mukaan myös ilmastonmuutokset ja ilmaston saastuttamisen. Kannattaa pohtia myös ympäristönsuojelun lisäämistä hakuun, koska aiheet ovat lähellä toisiaan.
Haku ilmaston* OR ympäristön* hakee teoksia, joissa mainitaan ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokset ja/tai ympäristönsuojelu ja ympäristön...
Aihetta on käsitelty seuraavassa Kansallisarkiston digitoimassa Sotakorkeakoulun diplomityössä:Ylönen, Heikki. (1979) Lapin miinanraivaus toisen maailmansodan jälkeen. Diplomityö, Sotakorkeakoulu.Sivulla 22 kerrotaan, että Pohjois-Suomi jaettiin 1945 viiteen miinanraivausalueeseen, joista Mr.A I kattoi Rovaniemen seudun, Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan, Ranuan, Simon, Tervolan sekä Kemin kaupungin ja maalaiskunnan.
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Arvioita eri ammattialojen työllistymisestä voi etsiä esimerkiksi Työvoimabarometri-sivulla, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Kirjastoalan työpaikkoja on siellä kaksi ryhmää: kirjastonhoitajat ja informaatikot sekä kirjastotyöntekijät. Kirjastonhoitajan ja informaatikon tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Kirjastotyöntekijöihin sisältyvät tässä jaottelussa kirjastoavustajat ja muut kirjastotyöntekijät.
Barometrin mukaan tällä hetkellä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen työllisyys olisi vähän parempi. Ylitarjontaa työnhakijoista on lähinnä niillä seuduilla, joilla on alan koulutusta (esim. Seinäjoki, Tampere, Turku, Oulu). Itä-...
"Maledetta primaveran" esitti ensimmäisenä italialainen laulaja Loretta Goggi vuoden 1981 San Remon musiikkifestivaaleilla. Hänen levytyksensä julkaistiin singlenä saman vuoden helmikuussa.
Jos kysymyksen loppuosalla tarkoitettiin, löytyykö suomenkielistä versiota "Aikuinen nainen" Helmet-kirjastoista, vastaus on kyllä. Alimmasta linkistä näkee, millä äänitteillä ja nuottijulkaisuilla sävellystä on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmassa.
https://it.wikipedia.org/wiki/Maledetta_primavera/Mi_solletica_l%27idea
https://www.discogs.com/Loretta-Goggi-Maledetta-Primavera/master/44041
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28aikuinen%20nainen%29%20…
Yritin selvitellä, mutta valitettavasti en löytänyt tietoa mistään.
Arvauksena voisin heittää kirjat Rantasen Kusti tai Hurja kunnari. Kirjasampo
Kenties joku muistaa kirjan tarkemmin. Lähetän kysymyksen koko suomen listalle.
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman...
Nuotit ja sanat löytyvät Jarmo Jylhän nuottikirjasta Sävellyksiä ja sanoituksia 1: Alla etelän taivaan. Nuottikirjaa ei ole Vaara-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta Suomen kirjastosta se löytyy. Voit saada sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi, lue lisää täältä ja kysy lisätietoja omasta kirjastostasi.
kyllä varmasti ottaa...ensisijaisesti pyydän ottamaan yhteyttä lähimpään kirjastoon..koska koen, että cd-levy kuuluu sen kirjaston kokoelmiin missä bändi pääsääntöisesti treenaa ja asuu...mutta kokoelmista ensisijaisesti vastaa pääkirjaston musiikkiosasto...hesan tapauksessa pasila puh. 310 85701 tai sitten vantaa musiikkiosasto 839 23583 ja siellä esim. henkilö urpo hartikainen
ystävällisin terveisin
pasi virtala
ps. voit ottaa yhteyttä myös minuun ja kysyä lisää
t. 839 24510
k. 040-503 0177
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Asian selvittäminen vaatisi jonkin verran selvitystyötä. Foto-Jatan takana olivat Jatta ja Pentti Helanne. Pentti Helanne on kuollut, ja hänen nekrologinsa löytyy Helsingin Sanomien numerosta 26.4.2010. Nekrologin on kirjoittanut Henrik Helanne, jonka kautta voisi kenties saada tietoa valokuvaamon arkiston kohtalosta. Häntä voi koettaa tavoittaa esimerkiksi Fonectan kautta osoitteesta https://www.fonecta.fi/haku/henrik+helanne.
Toinenkin reitti asian tutkimiseen saattaa löytyä. Osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/t/6877531/miksi-foto-jatta-lopettaa käydyn keskustelun mukaan valokuvaamo olisi myyty omistajien jäätyä eläkkeelle. Osoitteessa https://www.finder.fi/Valokuvaus/Foto-Jatta/Helsinki/yhteystiedot/16002… Foto-Jatta yhdistetään...
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503
Käpylässä on peruskoulu, jonka luokka-asteet on numeroitu 1-9 sekä Helsingin luonnontiedelukio luokin 1-3.
Linkki Käpylän peruskoulu, Linkki Helsingin luonnontiedelukio
Nykyään luokat ovat harvoin numeroitu 1-13, koska peruskoulu ja lukio ovat usein eri kouluja, vaikka toimisivatkin samassa rakennuksessa.
