Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin:
"Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.".
Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29)
Sävellyksestä on julkaistu sovituksia sekakuorolle ja pianolle ainakin kokoelmissa The movie choirbook : 12 famous film songs for mixed voices ja I Himmelen : 70 Skandinavische Chorstücke für Gemischten Chor. Teoksia ei näytä olevan Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Kokoelmiin kuuluu teos Reine Frauensache! : 60 highlights für Frauenchor, johon sisältyy kappale naisäänille sovitettuna.
Oikeaa tietoa olet saanut. Karamellia tarkoittavia karjalan kielen sanoja ovat sekä karameli että n'amu. N'amu-sana alkaa pehmeällä eli liudentuneella konsonantilla n'. Sanan kirjoitusasussa käytetään pehmennysmerkkiä ('), koska siinä konsonanttia seuraa takavokaali a. Karjalan kielessä on kaikkiaan kuusi pehmeätä eli liudentunutta konsonanttia: t', d', l', n', r', s'. Pehmennysmerkkiä tarvitaan siinä tapauksessa, että konsonanttia seuraa takavokaali a, o tai u. Etuvokaalit pehmentävät edeltävän konsonantin automaattisesti, joten niiden kanssa pehmennysmerkkiä ei tarvita.
Lähde:
Ljudmila Markianova & Raija Pyöli, Sanakirja suomi-karjala. Salmi-säätiö, 2008
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto
Kovin vähän löytyy Japani-aiheista kaunokirjallisuutta lapsille. Ylipäätään muista kielistä kuin englannin kielestä käännetään suomeksi kirjoja valitettavan vähän. Mestarietsivä Peppunen -sarja on japanilainen, tekijänimen Troll taakse kätkeytyvät japanilaiset Yōko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa. Pasilan kirjavarastosta löytyy myös muutama satukirja, jossa on japanilaisia satuja. Voit selata valikoimaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haussa, asiasanoilla 'japani' ja 'lastenkirjallisuus' ja rajaamalla kielen suomeksi: japani lastenkirjallisuus | Hakutulokset | helmet.fiSama haku, jos vaihtaa lastenkirjallisuuden tilalle 'nuortenkirjallisuus' tuottaa sitten aika paljon tosiaan sarjakuvaa: japani nuortenkirjallisuus |...
Suomalaisten nimiä voi tarkastella Suomi.fi-avoindata-palvelussa. Helmikuussa päivitetyn tilaston mukaan sukunimi Witting on yhteensä 75 henkilöllä (sija 8453) ja Nurmi 7956 henkilöllä (sija 55). Yhteensä sukunimiä on yli 23 000. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot / sukunimitilasto 2026-02-03Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku näyttää haetun nimen nykyiset, entiset ja kuolleet haltijat, sekä myös naisten ja miesten sekä Suomessa ja ulkomailla asuvien lukumäärät. Digi- ja väestötietovirasto / nimipalvelu / sukunimihaku
Engla-nimi löytyy Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjasta Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. Nimi viittaa enkeliin. Samankantaisia nimiä ovat esimerkiksi Angel, Angelos, Angelus, Engel, Engelbert, Engelberta ja Engelus.
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978)....
Uutisvuoto-ohjelmassa on paikan päällä elävä yleisö. Näin kerrotaan esim. ohjelman kotisivujen kysymys ja vastaus -palstalla osoitteessa http://ohjelmat.yle.fi/uutisvuoto/kysymyksia_vastauksia.
Teoksessa Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1. -(Kodin suuret klassikot) on erinomainen tiivistelmä Teuvo Pakkalan elämästä ja tuotannosta. Sivulla 60 otsikon "Uudestisyntynyt kirjailija" alla käsitellään juuri novellikokoelmaa Pikku ihmisiä.
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Oletan kotikuntasi perusteella, että olet Heili-kirjastojen asiakas ja käyttänyt heidän e-kirjapalveluaan. Heili-kirjastojen e-kirjapalvelu on osoitteessa https://ellibslibrary.com/heili Klikkaa oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään ja laita sinne kirjastokorttisi tunnus sekä pin-koodi. Lainaamasi kirjat löydät Oma kirjahylly -linkin takaa.
Jos käytät kuunteluun Ellibsin sovellusta niin siellä lainasi ovat Kirjahylly-painikkeen (alareunassa) takana.
Väkiluvultaan maailman suurimman rakennuksen löytämistä hankaloittaa se, että monet kaikkein suurimmista asuinyksiköistä ovat useista toisiinsa liittyvistä rakennuksista koostuvia komplekseja. Yksittäisistä rakennuksista suurimpien joukkoon kuuluvat Edifício Copan São Paulossa, Brasiliassa (n. 5 000 asukasta), Chungking Mansions Hong Kongissa (n. 4 000 asukasta), Sillon de Bretagne Nantesissa, Ranskassa (n. 3 500 asukasta) ja Ponte City Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa (n. 3 000 asukasta). Niin kuin tavallista on, näistä kaikista rakennuksista osa on myös liike- ja toimistokäytössä.
Suurimpien rakennuskompleksien joukossa mielenkiintoinen kuriositeetti on kahdesta rakennuksesta koostuva n. 6 000 asukkaan Le Lignon Vernierin kaupungissa...
Tämä Frances J. Crosbyn virsi löytyy P. Kivekkään suomentamana Ruotsin kirkon virsikirjasta (psalmi nro 46). Ratamo-kirjastoista sitä voi lainata Riihimäen kaupunginkirjastosta (Ruotsin kirkon virsikirja 2003, ISBN 91-526-5510-5). Englanninkieliset sanat löytyvät internetistä nimellä "Tell Me the Story of Jesus" ja ruotsinkieliset sanat nimellä "Låt mig få höra om Jesus".
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Jalkapallosta ymmärtämättömän piti ihan lukea sääntökirjaa.
Siellä mainitaan: "Rangaistuspotku tuomitaan sitä joukkuetta
vastaan, joka pallon ollessa pelissä
syyllistyy omalla rangaistusalueellaan yhteen
niistä kymmenestä rikkomuksesta,
joista on tuomittava suora vapaapotku."
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Piiri-Pohjois-S…
eli rangaistuspotku on todella rangaistus ja tavallaan vapaapotkun erikoistapaus.
Tasapelissä rankkarit ovat saaneet nimensä varmaankin siitä, että ne lauotaan rangaistuspotkupisteeltä.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
