Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Kaunokirjallisuuden löytäminen eri aiheista on hieman hankalaa, koska romaaneja ei ole asiasanoitettu tietokantoihin kovin kauan. Löysin kuitenkin "kirjaston kätköistä" erilaisia listoja, jotka eivät kuitenkaan ole kattavia.
Seuraavassa listassa kuvanveisto/veistokset ja maalaustaide/maalaukset ovat hyvin sekalaisessa roolisssa suhteessa kirjan tarinaan:
Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi, 1963//Alasalmi, Päivi: Onnellisia ihmisiä, 1992//Backlen, Marianne: Ninjan varjo, 1989//Fowles, John: Eebenpuutorni, 1975//Bastider, F.R.: Valo ja ruoska, 1952 //Bärman, Annikki: Neljä muotokuvaa, 1994// Carpelan, Bo: Kuvanveistäjä (novelli)//Cary, Joyce: Jimson ja valaskala, 1955//Cronin, A.J.: Ristiretkeläisen hauta, 1957//Davis, Jonathan: Madridin...
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla...
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Kannattaa asioida omassa kirjastossa ja käydä siellä ilmoittamassa tapahtumasta. Ilmoituksen yhteydessä on oltava mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus, että kirjastossa tiedetään, kuka lopetusilmoituksen on tehnyt. Käytännössä kirjasto odottaa ja toivoo, että ilmoituksen tekee lähiomainen eikä kuka tahansa.
Heikki Poroila
Fredi esitti kappaleen Oi tuntematon vuoden 1967 euroviisukarsinnoissa. Hän ei itse sitä koskaan levyttänyt. Vuonna 1967 kappaleen lauloi levylle Irja Kuusela ja myöhemmin sen ovat levyttäneet ainakin Taneli Mäkelä ja Eino Grön.
Fredin Yleisradion kantanauhalle tallennetun tulkinnan voi kuunnella YouTubelta.
https://eurovision.fandom.com/fi/wiki/Oi_tuntematon
Valitettavasti tietoa tontista ei löytynyt. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Lomake sivulla https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Kyseinen sitaatti on suomennettu Geroge Eliotin teoksessa Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, 1956, s. 619) näin:"Pitää aina paikkansa, että jos olisimme olleet suurisieluisempia, eivät olosuhteet olisi päässeet ylittämään kestokykyämme."
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen...
Kisoista on jo sen verran aikaa, ettei tietoa profiileista löydy verkosta. Lahden pääkirjaston Päijät-Häme kokoelmassa on MM-kisojen kisaesitteitä, joista tietoa saattaisi löytyä. Niitä voi tutkia paikan päällä. Myös Kansalliskirjastosta löytyy karttoja Lahden MM-kisaladuista. Kartat ovat luettavissa lukusalissa. Kisaesitteistä ja kartoista lisätietoa tässä Finnan hakutuloksessa: ladut lahti kartat 2001 | Hakutulokset | Finna.fi
Myös Lahden Hiihtomuseon kokoelmista voi löytyä lisää tietoa. Kokoelmat ja palvelut - Hiihtomuseo
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/...
Teoksessa Musliminimiä (Mäkynen,Sainabu) (sivu 37) nimi Jafar tai Ja'far tarkoittaa "lähde, puro, Profeetan (saas) seuralainen ja serkku".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840431__Smusliminimi%C3%A4%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Tiedostomuodon muuttaminen edellyttää ainoastaan, että käytössä on cd-asemalla varustettu tietokone. Helmetin kautta en päässyt katsomaan missä kirjastoissa tällainen tietokone löytyy. Mutta todennäköisesti ainakin suurimmissa kirjastoissa tällainen on. Lisäksi katsoin, että Myllypuron mediakirjaston AV-studiosta löytyy ammattimaiseen äänenkäsittelyyn tarvittava välineistö. Studion voi varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?date=2020-10-28
Siirto onnistuu myös kotona, jos tietokoneessasi on käytössä cd-soitin. Googlaamalla "wav to mp3" tai "cd to mp3" löydät lukuisia selaimessa toimivia ilmaisia ohjelmia, joilla yksittäisen kappaleen voi muuntaa nopeasti ja vaivattomasti kotikoneella. Lisäksi...
