Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista hakea kyseisestä aiheesta tietoa Web-Origossa muun muassa hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol*.
Esimerkiksi seuraavat amerikansuomalaisia käsittelevät teokset kuuluvat Pieksämäen kokoelmiin:
Aaltonen, Markus: Ameriikan Antti
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa
Tuuri, Antti: Ameriikan raitti
Yli-Olli, Marjatta: Amerikan-siirtolaisuuteen liittyvä muistelukerronta Pohjanmaalla
Lisäksi Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen uutuusteos Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, 2014) sisältää useita lähdeluetteloita ja runsaasti tuoretta tietoa aiheesta. Kirjaa ei ole Pieksämäen...
Kollegalle tuli mieleen kappale Kirjeitä kaivatulle, jonka esittää Satu & Sateenkaari. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Jäppinen. Kappaletta ei löytynyt suoratoistopalveluista, mutta se on yhtyeen cd-levyllä Unohduksen majatalo (Polydor 531628-2, 1996). Levyä ei ollut hänen eikä minun kirjastossani, joten emme pystyneet tarkistamaan asiaa.
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin runosta Little Gidding IV näin:
[---] Rakkaus.
Se Kätten peitenimi on
ja kätten työtä neuolomus
on liekkipaidan - [---]
T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Yrjö Kaijärvi et al., Otava, 1972, s. 176)
Ville Repo on myös suomentanut Little gidding -runon. Hänen suomentamanaan sama kohta kuuluu näin:
[---] Rakkaus.
Se kätten outo Nimi on
ja niiden neulomus
on liekkipaita armoton, [---]
Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (toimittanut Ville Repo, WSOY, 1992, s. 180)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Tauskin levyttämän Lintu pieni -kappaleen sävelsi Kari Kuijala ja sanoitti Pertti Mäenpää. Laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
Epävirallinen sointukartta kuitenkin on verkossa.
Levytystiedot Kansalliskirjaston tietokannassa.
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Mikäli tarkoitetaan hallinnon kuluja budjetissa, niitä voidaan vertailla palveluissa The EU budget at a glance -palvelussa https://www.europarl.europa.eu/external/html/budgetataglance/default_en… EU-spending by country ja https://ec.europa.eu/info/strategy/eu-budget/spending/country_en Näiden mukaan Suomen kulut ovat suuremmat kuin Kreikan.
Mikäli tarkoitetaan työtekijöiden määrä julkisen hallinnon palveluksessa tietoa löytyy EU:n julkaisusta Talouspolitiikan EU-ohjausjakso - tietokooste Julkishallinnon laatu s. 3, https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/european-semeste… sekä OECD:n julkaisusta s. 90-91 Government at a Glance 2017 https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/gov_glance-2017-en.pdf?expires...
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Torsten Petterson on ruotsintanut Aale Tynnin runon Kaarisilta. Runo Bågbron on luettavissa antologiasta Skapa sen sol som inte finns : Hundra år av finsk lyrik (2012), s. 86.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran kaikki osat löytyvät kyllä Helmetistä. Kirja on merkittävin Sibeliuksen elämästä ja tuotannosta kirjoitettu kirja, joka sisältää paljon myös hänen tunne-elämäänsä liittyvää tietoa.
Tässä Helmet-linkit kaikkiin elämäkerran osiin:
1.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542796?lang=fin
2.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542795?lang=fin
3.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542794?lang=fin
4.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542793?lang=fin
5.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542797?lang=fin
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Tekijä näyttää myyvän itse kirjaa hintaan 19,50 €.
Kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti vielä löydy.
http://www.mervi-bergstrom.com/hoyhenet-polullani/
Et kertonut tarkemmin minkä merkkinen koneesi on, mutta jos se on Singer niin osoitteesta https://www.contrado.com/blog/wp-content/uploads/2019/09/Singer-Sewing-… pystyy tarkistamaan vuoden. Jos koneesi on Singer ja tuon sarjanumeron edessä ei ole mitään kirjainta niin taulukon mukaan se olisi vuodelta 1861.
PV Magazine kertoo italialaisen tutkimusryhmän kehitelleen hybridijärjestelmän, jossa lämpösähköinen generaattori synnyttää lisätehoa aurinkokennon hukkalämmöstä. Artikkeli pohjaa ryhmän julkaisuun Practical development of efficient thermoelectric – Photovoltaic hybrid systems based on wide-gap solar cells.Enhanced Performance of Combined Photovoltaic–Thermoelectric Generator and Heat Sink Panels with a Dual-Axis Tracking System käsittelee vastaavan aurinkokennon ja lämpösähköisen generaattorin yhdistelmän tehokkuutta.Hybridijärjestelmien tehokkuutta kartoittaa myös Solar photovoltaic/thermal-thermoelectric generator performance review.
En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja...
