Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen...
Laulu on nimeltään "Ballad of Irving" ja sen esittää Frank Gallop, joka oli amerikkalainen radio- ja tv-persoona. Sen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa sen tekijöiksi on merkitty John Aylesworth, Bob Booker, George Foster ja Frank Peppiatt, mutta levyn keskiössä Peppiatt, Aylesworth ja Williams. Laulu on parodia näyttelijä Lorne Greenen esittämästä "Ringosta". Frank Gallop levytti balladinsa vuonna 1966. Tämä levytys löytyy myös YouTubesta.
Ja Irving oli vähän nopeampi vetäjä kuin muistit: sijoitus 142.
Lähteitä:
Tietoa kappaleesta ja ääniraita (Ballad of Irving ja Ringo):
http://toponehitwonders.com/country/the-ballad-of-irving-frank-gallop/
Laulun sanat (sanat myös...
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Turun Kansanmusiikin Ystävien vuonna 2000 julkaisemalla CD:llä Pränkkäys mainitaan kappale Katrilli Kiestingistä. Esittäjinä ovat Antti Järvensivu (kaksrivinen), Veikko Lahtinen (kaksrivinen), Billy Horne (kitara). Levy näyttää kuuluvan Jyväskylän Yliopiston kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei kuitenkaan saa koti- tai kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla levy kuuluu Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston kokoelmiin.
Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä on levyttänyt kappaleen Kiestingin katrilli. Olisikohan kyse samasta kappaleesta? Kiestingin katrilli on kuultavissa CD:ltä Tangon jälkeen (2011), joka on lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Mikäli CD ei kuulu oman kirjastoalueesi kokoelmiin, voit tehdä siitä...
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
Tutkin Ritva-tietokantaa, https://rtva.kavi.fi/, mutta ohjelmaa ei löytynyt sieltä. Löysin sen vain vanhasta urheilulehdestä, siellä kerrotaan, että se oli SLU:n tuottama ohjemalmsarja ja sitä esitettiin Urheilukanavalla, http://petanque.fi/psanomat/ps2005-6.pdf. SLU:ta ei enää ole eikä senkään seuraajaa VALO:a, joka ymmärtääkseni yhdistyi Olympiakomiteaan, https://www.olympiakomitea.fi/. Sieltä voisi tiedustella, olisiko tätä ohjelmaa arkistoista, yhteystiedot, https://www.olympiakomitea.fi/yhteystiedot/. Ohjelmaa on kuvattu Pasilan tv-studiolla, joten ehkä myös Ylen arkistoista voisi löytyä jotain, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Veikko Huovisen teoksen nimi on Joe-setä : aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3293800?sid=2910562510
Teoksia tietokantaa luetteloitaessa tiedot tulisi ottaa nimiösivulta, siis sivulta, josta käytit nimitystä otsikkosivu. Nimiösivulla oleva virhe teoksen nimessä on näin ollen luetteloitu myös Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan joidenkin painosten kohdalla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3588948?sid=2910562510
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli ajankohtana 31.12.202380 vuotta täyttäneitä: 332 70818 vuotta täyttäneitä: 4 581 64680 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus täysi-ikäisestä väestöstä oli siis 7,3 prosenttia.Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023Tuoreimpien, vielä ennakollisten väkilukutietojen mukaan ajankohtana 28.2.2025 vastaavat luvut olivat80 vuotta täyttäneitä: 343 56218 vuotta täyttäneitä: 4 628 08880 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus täysi-ikäisestä väestöstä oli siis 7,4 prosenttia helmikuussa 2025.Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01-2025M02
Pentti Lempiäisen kirjasta Sano se kukkasin : kasvit vertauskuvina (1992) ilmenee, että ruiskaunokkiin, kuten moniin muihinkin kukkiin, on liitetty eri aikoina ja kulttuureissa monenlaista symboliikkaa ja tarinoita. Lempiäisen mukaan ruiskaunokki on kuvannut muun muassa rakkautta, herkkyyttä, keveyttä, maanpäällistä onnea ja toivetta vastarakkaudesta. Ruiskaunokkiin on yhdistetty kreikkalainen mytologian jumalatar Demeter ja sen myötä hedelmällisyys ja kasvu. Taivaan kuningattaren, Neitsyt Marian, puhtaus ja vaatimattomuus yhdistetään sinisen värin kautta ruiskaunokkiin. Kirjassa mainitaan myös, että ruiskaunokki on Saksan kansalliskukka ja Päijät-Hämeen maakuntakukka.
Wikipedia-artikkelin mukaan ruiskaunokki liitetään Preussin ja...
Tämänhän tiedätkin: Tuulimunaraskaudessa hedelmöitynyt munasolu kehittää kohtuun ainoastaan tyhjän sikiöpussin. Sikiötä ei siis muodostu lainkaan. Tästä huolimatta naisella kehittyy raskaushormonia ja raskaustesti näyttää positiivista.
Sanasta kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksen Kielitioimiston neuvonnasta, jossa jäljille päästiin suomi–saksa-sanakirjan avulla. Tuulimuna kun on MOT-sanakirjan mukaan saksaksi Blasenmole tai Windei. Suomessa käytössä oleva sana näyttää siis tuon jälkimmäisen suoralta käännökseltä. Siitä ei ole varmuutta, mitä kautta tai milloin sana on Suomeen tullut, mutta Windein alkuperästä löytyi tietoa (teoksesta Etymologisches Wörterbuch der deutschen...
Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit.
Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta:
Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus.
Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus.
Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus.
Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto.
Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.
Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/...
Eräässä lehtiartikkelissa haastatellun röntgenhoitajan mukaan omia kuulokkeita ei saa ottaa mukaan, sillä nykykuulokkeissa on usein metallia, jota ei magneettikuvauksessa saa olla. Magneettikuvauksessa tarvitaan erityiset kuulokkeet, joihin ääni kulkee pääosin ilmaa pitkin.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/magneettikuvaus-jannittaa-monia-nai…
Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty englanniksi. Kääntäjä on kuitenkin tuntematon. Käännöksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1954, viimeisin painos vuonna 1996.
Tiedot perustuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokantaan, joka löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php sekä WorldCatiin, maailman suurimpaan bibliografiseen tietokantaan.
Runo Johnny Cashin hermot menee sisältyy Kari Hotakaisen teokseen Kalikkakasa : Valitut runot 1982 - 1988 (2000), ss. 100- 101. Hotakaisen Johnny Cash -runot ovat ilmestyneet Alkoholipolitiikka-lehdessä vuosina 1995 - 1999.
Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115)
Aaveratsastajat eli Ghost Riders in the Sky on cowboy-tyylin kantria. Kappaleen rumpukomppi jäljittelee hevosen laukkaa. Tästä lähtökohdasta on kuitenkin tehty varsin erilaisia sovituksia.
Kari Tapion levytys on rytmiikaltaan samankaltainen kuin The Highwaymen-yhtyeellä, jonka live-esitys vuodelta 1990 löytyy Youtubesta. Erään käyttäjän tekemä video esittelee erikseen kyseisen version rumpukomppia. Myös kitaramelodiavideoita löytyy, kun hakee kappaleen englanninkielisellä nimellä ja sanoilla guitar cover.
