Valitettavasti Ylellä esitetystä Lucy Maud Montgomeryn kirjoihin perustuvasta kanadalaisesta televisiosarjasta Pieni runotyttö (Emily of New Moon, 1998) ei ole kirjastoissa lainattavaa dvd-tallennetta.
Sinun kannattaa esittää Ylelle toive, että sarja esitettäisiin uudelleen.
http://www.imdb.com/title/tt0135727/
https://www.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
Voit tarkistaa väritulostusmahdollisuuden Jyväskylän kirjastoyksiköiden sivuilta osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto .
Esimerkiksi pääkirjastossa, Vaajakosken ja Palokan kirjastossa saa väritulosteita.
Vastuullisten tuotteiden valikoimaa voi tarkastella ostavastuullisesti-sivustolta.https://www.ostavastuullisesti.fi/Valikoman kuratoi riippumattomista asiantuntijoista koostuva Vastuullisuuspaneeli, jonka jäsenet ovat kestävän tuotannon ja kulutuksen eri osa-alueiden pitkän linjan asiantuntijoita.Maailman vastuullisimpia yrityksiä voi tarkastella Time-lehden ja Statista-tutkimusyrityksen tekemän laajan vastuullisuustutkimuksen raportista.https://time.com/collection/worlds-most-sustainable-companies-2024/Finnwatch edistää vastuullista yritystoimintaa, joten kannattaa tutustua myös heidän nettisivuihinsa. Sieltä löytyy raportteja ja muita julkaisuja aiheesta.
Kyseessä voisi olla Elleston Trevorin kirja "Aavikkolento" (The flight of the Phoenix, 1965). Siinä Frank Townsin ohjaama matkustaja-rahtikone Skytruck tekee pakkolaskun Libyan autiomaahan, ja henkiin jääneet rakentavat hylyn osista uuden lentokoneen pelastuakseen.Kirjasta on tehty myös kaksi samannimistä elokuvaa, vuosina 1965 ja 2004.
Valkoinen koira -niminen satu sisältyy Markku Niemisen kokoamaan Vienan perinnesatujen kokoelmaan Vienan satuja. Julk. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2004.
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Vanhojen - mutta ei riittävän vanhojen - lehtien selaaminen onnistuu periaatteessa parhaiten menemällä Kansalliskirjastoon selaamaan ns. vapaakappalepäätettä. Vanhat lehdet on digitoitu, mutta suoraan kotoa pääsee käsiksi vain vuotta 1930 vanhempaan aineistoon. Kansalliskirjaston päärakennuksessa on useampia päätteitä, joilla tätä aineistoa voi selata. Neuvonnasta kannattaa kysyä, missä ovat lähimmät vapaana olevat päätteet (niitä on kaikkiaan 9 - kaikissa on paperitulostusmahdollisuus, mutta ei digitaalisen kopioinnin tai verkon kautta lähettämisen mahdollisuutta tekijänoikeussyistä). Samalla voi kysyä vinkkejä siitä, miten hakuja kannatta tehdä.
Iltapäivälehdet ovat kuitenkin toistaiseksi ongelmanninen aineisto, sillä niitten digitointi...
Kukkien laskemisen hautajaistilaisuudessa aloittavat lähimmät omaiset. Seuraavaksi kukkatervehdyksen tuovat kaukaisemmat sukulaiset, ja sitten ystävät tuttavat ja työtoverit ja lopuksi tulevat eri yhteisöjen edustajat. Erityisesti suurissa hautauksissa on hyvä sopia järjestyksestä etukäteen. Kukkienlaskujärjestys voidaan määrittää niin, että noudatetaan penkkirivien järjestystä. Lähiomaiset istuvat kirkossa pääovelta alttarille katsottaessa oikealla. Vasemmalla istuvat ystävät ja tuttavat.
Tämän tarkemmin ei käytettävissä olleissa lähteissä määritellä sitä, ketkä ovat lähiomaisia ja missä järjestyksessä heihin kuuluvat laskevat kukkansa.
Lähteet:
Aurejärvi- Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (...
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Kappale on nimeltään "Kerrostalon joulu", ja se löytyy Sanni Merruntauksen levyltä Oi jouluinen ihme ([Lohja] : Sanni Merruntaus, [2022], EAN 6420114027344).
Hakusanoilla tavukirjat ja suuraakkoskirjat löydät Helmetistä listan lyhyistä kirjoista, joiden teksti on suuraakkosilla (tikkukirjaimilla) ja se on tavutettu.Suomenkieliset tavutetut suuraakkoskirjat Helmetissä 3/2026
Seitsemän veljestä löytyy useampanakin julkaisuna. SKS:n Seitsemän veljestä, https://7veljesta.finlit.fi/, Gutenbergin Seitsemän veljestä, https://www.gutenberg.org/ebooks/11940
Kajava, Viljo: Ei kukaan ole voittaja. Hki Otava 1962. Runo löytyy myös kokoelmasta Kajava, Viljo; Tuuli, valo, meri. Runoja vuosilta 1935 - 1982. Hki Otava 1984.
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31
Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä
https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
