Kappaleen "Kun", alkuperäiseltä nimeltään "Du", on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkielisen sanoituksen Juha Vainio. Se alkaa: "Kun sua katselen". Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin (sanat, melodia ja sointumerkit):
Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät (F-Kustannus, 2011)
Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (F-Kustannus, 2005)
Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua (Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
Terveyskirjastossa kerrotaan, että:"Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä." https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00133
Artikkelissa kerrotaan myös tarkemmin erilaisista tilanteista, joissa eri jälkiehkäisyvalmisteita voidaan käyttää.
Ehkäisynetti neuvoo: "Hormonaalinen jälkiehkäisytabletti otetaan suun kautta mahdollisimman pian, mieluiten 12 tunnin kuluessa, suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Hoidon teho on sitä parempi, mitä nopeammin se aloitetaan. Jälkiehkäisytabletti saattaa aiheuttaa alavatsakipua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia sekä...
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Mika Waltarin Pienoisromaanit-niminen kirja, jossa on keltaiset kannet. Kirja on ilmestynyt v. 1995 WSOY:n kustantamana. Kyseessä on v. 1966 ilmestyneen teoksen toinen painos. Sen ISBN on 951-0-03805-9.
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Robert Schumannin Genovevan kehtolaulun sanat löytyvät teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toimittanut Timo Leskelä, 2008), ja 107 kitaralaulua (toimittanut Aapeli Vuoristo, 1997).
Viola https://finna.fi
Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154
Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…;
Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain...
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Hei,
Kyseessä on hiiligrillissä käytettävä piippusytytin. Sen avulla on tarkoitus saada briketit palamaan ilman sytytysnestettä. Briketit sytytettään vaikkapa sanomalehdellä altapäin ja hetken kuluttua, kun hiilet ovat kuumat, ne kaadetaan arinalle ja grillaus voi alkaa.
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
