Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa.
Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista:
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html
(yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan)
-http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm
Kauhujen yön ritari -arvostelu
-http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm
Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu
Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
Esimerkiksi Kaupan liiton ja Postin tekemiä tutkimuksia aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://kauppa.fi/palvelut-ja-tietopankki/tutkimukset-ja-tilastot/
https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset
https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppa-tutkimus-julki-ala-kasvaa-ja-monipuolistuu-mutta
https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/kuluttajien-verkkokauppa#Verkkokauppa%20Suomessa
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-suomessa-2019-raportti-nyt-julki
https://www.tivi.fi/uutiset/verkkokauppa-kasvussa-suomessa-enemmisto-suosii-kuitenkin-kivijalkaa/87872089-0412-4442-8f5c-eb32d3fadf47
Kannattaa myös tutkia opinäytetöitä ja niiden lähdeluetteloita....
Koulukiusaamisesta löytyy useita kirjoja ja näissä käsitellään osittain myös siitä selviytymistä :
Hamarus, Päivi: Haukku haavan tekee: puututaan yhdessä kiusaamiseen (2012)
Hamarus, Päivi: Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015)
Holmberg-Kalenius Tina: Elämää koulukiusaamisen jälkeen (2008)
Kaski, Satu: Jo riittää: irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017)
Mun on paha olla: näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (2009)
Satri, Janna: Herkkyys ja kiusaaminen (2015)
Ohessa Vaskista-tietokannasta haku aiheena koulukiusaaminen ja selviytyminen https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa.
Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.
Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.
...
Voiskohan kyseessä olla joku seuraavista?Lehtinen, Tuija: Laura-sarja (10 osaa, ilmestynyt 1997-2006)Martin, Ann M.: Baby-sitters club -sarja (24 osaa, ilmestynyt suomeksi 1991-2005)Rennison, Louise: Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarja (10 osaa, ilmestynyt suomeksi 2001-2011)
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Sivustolta sukunimi.info löytyy jonkin verran tietoa Jäderholm-nimestä sekä useita hyödyllisiä linkkejä suku- ja väestörekistereihin. Nimi on suojattu ja suhteellisen harvinainen, mikä varmaankin selittää sitä, miksi ette ole löytänyt siitä tietoa.
Suomen sukututkimusseura pitää yllä keskusteluforumia, jonne usein lähetetään juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Sitä kannattanee kokeilla.
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Helmet-kirjastoissa kotikirjastoksi merkitään yleensä lähin kirjastojen toimipiste, mutta se voi olla muukin toimipiste, jota ensisijaisesti käytät.
Kotikirjastolla on asiakkaalle merkitystä silloin, kun tekee itse varauksia Helmetissä. Noutokirjastoksi tulee tällöin automaattisesti asiakkaan tietoihin merkitty kotikirjasto. Jos hän haluaa noutaa varauksen jostain muusta Helmet-kirjastosta, voi vaihtaa noutokirjaston pudotusvalikosta mihin tahansa muuhun kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
ainakin Kirsi Kunnaksen lastentuotannosta löytyy joitakin talveen liittyviä runoja. Esimerkiksi teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro löytyvät runot:
Kummallinen talvi
Uni
Luistelua, uistelua ja muistelua
Jäniksen jäljet
Voit katsoa teoksen saatavuuden täältä:
https://piki.finna.fi/Record/piki.370232
Yhdysvalloissa säädökset opettajien loma-ajoista vaihtelevat osavaltioittain ja piirikunnittain, mutta pääsääntöisesti opettajat eivät saa palkallista kesälomaa. Joissakin osavaltioissa opettajille voidaan maksaa kouluvuoden aikana kertynyttä palkkaa kesäloman aikana, jolloin kuukausipalkka on pienempi.
Aiheesta voi lukea esimerkiksi tästä CNN:n uutisesta.
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Suomen lajien uhanalaisuus : Punainen kirja 2010 arvioi kasveistamme uhanalaisiksi kaikkiaan 197 lajia. Näistä 31 kuuluu luokkaan äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered):
baltiantoukokämmekkä
harsomatara
idänmasmalo
imeläkurjenherne
isopukinjuuri
itämerenlaukkaneilikka
kaitaängelmä
kaunopihlaja
kellokanerva
kiiltovalkku
koiranruusu
lehtokattara
merisolmukki
meritatar
perämerenmaruna
pikkulehdokki
pikkunoidanlukko
pohjanailakki
pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotu
punavalkku
rantaruttojuuri
räpyläsara
rönsysorsimo
sorsanputki
talvikkipaju
tunturikeulankärki
tunturisarake
tähkähelmikkä
valkopärskäjuuri
vuorikuisma
värimaratti
Punaisen kirjan lisäksi suositeltavaa...
Joitakin kenties inspiraatiota antavia kirjoja löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
A home afloat : living aboard vessels of all shapes and sizes / Gary Cookson (Adlard Coles Nautical, 2008; käsittelee siis asuntolaivoja mutta voi ehkä antaa ideoita myös tavalliseen asuntoon)
Koti meren rannalla / Sally Hayden & Alice Whately (WSOY, 2009)
Laiturilla : kesäkoteja rannikolla ja saaristossa / Johanna Lehtinen & Tanja Hakala (Docendo, 2015)
Sailing style : nautical inspiration for the home / Tricia Foley (Clarkson Potter, 2003)
Suomalaiset kesäkodit (Sanoma Magazines Finland, 2005)
Yksittäisten lehtien merellisiä sisustusartikkeleita tuntuu olevan hankala löytää. Aleksi- ja Arto-tietokannat eivät tarjonneet oikein mitään...
Geneanet-tietokanta osaa kertoa jotain Ruth Hannulan vanhemmista ja sisarista, joista Wikipedian lyhyt artikkeli ei mainitse mitään. Isä oli Edvard Hannula (1859-1931), Porvoon kirkkoherra, äiti Porissa syntynyt Ellen Palmgren (1861-1939), joka oli säveltäjä Selim Palmgrenin isosisko. Hannulalla oli kolme sisarta ja kaksi veljeä, Karin, Dora, Edith, Bror ja Joose.
Oskar Merikanto on tosiaan säveltänyt kaksi Hannulan runoa, Vågen, op. 96, nro 2 ja Min älskade, op. 96, nro 3. Laulut ovat syntyneet todennäköisesti kesällä 1918, sillä kustannussopimus tehtiin 25.9.1918, vaikka laulut painettiin oletettavasti levottomien aikojen takia vasta marraskuussa 1919. Merikanto sai näistä lauluista palkkiota 110 ja 120 markkaa.
Suosittelen kysyjää...
Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos vaarallisuutta mitataan kuolleiden määrällä, on huomioitava, ettei covid-19 ole ollut kuolemansyytilastossa läsnä vielä yhtäkään kokonaista tilastovuotta. Covid-19 tuli vasta vuoden 2020 aineistoon, ja Suomessa epidemia alkoi kesken vuotta (maaliskuussa 2020). Koronakuolemien tulevasta kehityksestä emme tiedä vielä mitään.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan covid-19 oli vuonna 2020 peruskuolemansyynä 558 ja influenssa 58 henkilöllä. Luvut eivät varsinaisesti ole vertailukelpoiset, koska vuonna 2020 suomalaisia ei ollut rokotettu covid-19:ää vastaan, mutta monilla oli influenssarokotus. Osalla väestöstä oli myös aiempien sairastumisien kartuttamaa...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä E33:n merkitys on seuraava:
33. Muut (sisäsyntyiset) mielisairaudet (Ceterae psychoses endogeneae). Sairauskohtauksen jälkeen 1-3 vuodeksi.
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on "Muut mielisairaudet (Ceterae psychoses)".
E-luokka viittaa vikaan, vammaan tai sairauteen, joka on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä.
Tässä kolme vaihtoehtoa reaaliaikaiseen kääntämiseen:LiveLingo- Mahdollistaa käännöksen kesken puheen, ei vasta lopuksi- Tukee keskusteluja ja jopa puheluita- Ilmainen versio (rajoitettu käyttö)- Aika vähän kieliäMicrosoft Kääntäjä- Reaaliaikainen puhekäännös- Keskustelutila usealle osallistujalle- iOS, Android, selainYandex Translate- Reaaliaikainen puhekäännös- Offline‑käännös tietyille kielille- iOS, Android, selain
