Seuraaviin elossa olevien suomalaisten kirjailijoiden teoksiin liittyy Ranska:
Hannu Väisänen: Elohopea https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4284835
Milja Kaunisto: kaikki teokset https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Kaunisto%25252C%252BMilja
Kira Poutanen: Rakkautta au lait https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30733
Leena Rantanen: Vastaantulijoita https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23697
Katja Kallio: Yön Kantaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4400185
Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen: Nainen parvekkeella https://www....
Sukulaisuus ja uutuus rajaavat mahdolliset teokset melko vähiin.
Tämän vuoden (2022) aikana julkaistaan uusi romaani sekä Olli että Riitta Jaloselta. Olli Jalosen romaani on nimeltään Stalker-vuodet (Otava). Riitta Jaloselta julkaistaan romaani Omat kuvat (Tammi). Kummankin ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu 8/22.
Myös Nina Honkaselta ja Hannu-Pekka Björkmanilta ilmestyvät tänä vuonna uutuusteokset. Nina Honkasen teos Sinisiä unia ja mitä muuta äitinä olen saanut nähdä julkaistaan huhtikuussa 2022 (Kirjapaja) ja Hannu-Pekka Björkmanin teos Metsä ei kuule neuvojani (Kirjapaja) syyskuussa 2022.
https://otava.fi/kirjat/stalker-vuodet/
https://www.tammi.fi/kirja/riitta-jalonen/omat-kuvat/...
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten...
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".
Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Mikkelin seutukirjastossa on juuri valmistunut 1-luokkalaisille tarkoitettu helppolukuisten kirjojen esite. Siitä löytyy kirjasarjoja, joiden avulla pääsee mukavasti lukemisen alkuun, esim. Kirjatiikeri ja Hyppää kirjan kyytiin.
Kun tulette käymään kirjastossa, kannattaa suunnata myös arkikertomusten hyllylle, josta löytyy esim. Ella-, Risto Räppääjä- ja Reuhurinne-kirjoja.
Esite on liitteenä ja lisätietoja saat Mikkelin seutukirjastosta.
Matin tietotoimiston tapauksessa sopivin yhtiömuoto olisi kaiketi toiminimi. Yrittäjät.fi-sivuston mukaan "Parhaiten toiminimi sopii yritysmuodoksi, jos aiot myydä omaa osaamistasi ja aiot työllistää vain itsesi." Yrityksen nimessä toiminimi-sana tulee tavallisesti ensin eikä sitä useinkaan käytetä, jos yrityksen nimi ilmaisee sen toimialan: "Jos myyt omaa osaamistasi, voi yrityksesi nimi olla vaikka oma nimesi: Toiminimi Matti Meikäläinen. Yrityksesi nimessä voi olla myös suoraan se, mitä teet, ja oma nimesi: Sähkötyöt Matti Meikäläinen." (Ollis Leppänen, Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!)
Toiminimi on toiseksi suosituin yritysmuoto Suomessa. Vuoden 2021 alussa toiminimiä oli kaupparekisterissä 227 712 kappaletta....
Kyseessä on kappale "Jawohl, jawohl", joka kertoo saksalaisista turisteista.
https://www.youtube.com/watch?v=0aQJ_ie3tL8
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jawohl+jawohl&kieli=Su…
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Teosta Modernismi murtuu on vastaushetkellä Helmet-kirjastojen kokoelmissa kolme nidettä. Niitä on lainattu vuosina 2019 ja 2020 yhteensä viisi kertaa, kolme kertaa edellisenä, kaksi kertaa jälkimmäisenä.
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
Kake Randelinin Tilipäivä koittaa on alunperin Venäläinen laulu nimeltään (translitteroituna) Ponedeljnik. Kappaleen on tekijät ovat Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Jezewski, P. Zhagun, Valitettavasti tarkempaa tietoa tekijöistä ei löytynyt. Kappaleen alkuperäinen esittäjä on Igor Sklyar. Kappale löytyy esimerkiksi Youtubesta haulla Igor Sklyar ja Ponedelnik.
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
Kirjastosta löytyy teos Suuri Harmonikkakirja: 88 suosikkisävelmää vuodelta 1997. Kimmo Mattila on merkitty teoksen tekijätietoihin sovittajaksi. Muita vastaavia teoksia voi hakea hakusanalla harmonikka ja rajaamalla haun nuotteihin.
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
