Pohdimme asiaa kollegan kanssa ja teimme erilaisia Finna-hakuja, mutta emme onnistuneet paikantamaan aivan tuntomerkkeihin soveltuvaa vuoden 2018 jälkeen julkaistua teosta.
Voisiko kyseessä olla esimerkiksi jokin seuraavista vanhemmista tieto- tai muistelmateoksista?
Haasio, Ari, ja Erkki Hujanen. 1990. Tasavallan panttivangit : evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Jyväskylä: Suo-Säätiö.
Home, Lyyli, ja Marko Home. 2017. Suojärveläisten juhlaa ja arkea : elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. Helsinki: Homeen suku.
Huttunen, Lea. 2014. Evakkotie : elämäni tarina Suojärveltä Vesannolle. 1. p. Vesanto: [Lea Huttunen].
Hämynen, Tapio (toim.). 2011. Omal mual - vierahal mual. 4 : Suojärven historia...
Kirjastossa voit hakea tietoa Baltian maiden musiikista seuraavista teoksista:
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suuri musiikkitietosanakirja
Netistä löytyy Baltic Music Information Centre osoitteessa http://www.hyperbia.co.uk/baltic/Page1.html
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, etsiikö kysyjä ammatillista koulutusta vai keramiikan harrastukseen liittyvää ohjausta. Ammatillisia koulutuksia kannattaa etsiä Opintopolku-palvelusta. Opintopolku: https://opintopolku.fi/wp/fi/
Ammatillista opetusta on ainakin seuraavissa oppilaitoksissa:
- Hämeenlinna ammattikorkeakoulussa voi valmistua muotoilun artenomiksi pääaineenaan keramiikka ja lasi. Avoimen opiskelun väylään hakuaika on nyt juuri menossa.
- Jyväskylän ammattiopisto Spesifiassa voi valmistua artesaaniksi tuotteen valmistuksen erikoisalalla. Valittavana on kaksi suuntautumisalaa, joko lasi-keramiikka-ala tai tekstiiliala. Hakuaika on tältä vuodelta ohi, mutta seuraavista koulutuksista voi kysyä koulusta.
Myös kansanopistoissa...
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Valitettavasti kyseisillä tuntomerkeillä ei pystytty varmuudella tunnistamaan elokuvaa tai sarjaa.
Suomalaisia elokuvia voi selata ja etsiä Kansallisfilmografiasta (Elonet).
Yleisradion tv-kanavilta tulleita ohjelmia voi etsiä KAVIn Radio- ja TV-arkiston Ritva-tietokannasta ja niitä on mahdollista katsoa suoratoistona asiakaspisteiltä, joita on eri puolella Suomea.
Päivitys:
Yksi vaihtoehto voisi olla Rauni Mollbergin vuonna 1972 ohjaama elokuva "Sotaerakko", esitetty ainakin 11.8.1999 (YLE TV2). Kyseinen tv-elokuva on kuitenkin tuotantotietojen mukaan mustavalkoinen.
Kenties joku lukijoistamme voisi tunnistaa tai vahvistaa tämän evakkokohtauksen?
Helmet haku sanalla introvertti löytää vain tietokirjoja.
Siksi kokeilin eri sanoilla, joita liitetään introverttiyteen. Sanalla ujous (rajaus kaunokirjallisuus ja aikuisten kokoelma) löysin kirjat Ujous ja arvokkuus / Dag Solstad ; suomennos Tarja Teva, Muita hyviä ominaisuuksia / Petri Tamminen, Jimi / Janne Huilaja, Elämäni seinäruusuna / Stephen Chbosky ; suomentanut Jussi Korhonen, Joutilaita mietteitä / Jerome K. Jerome ; suomennos: Asmo Koste sekä sarjakuvakirjan En koskaan pitänyt sinusta / Chester Brown. Helmet
Haulla erakot löytyy monenlaisia kirjoja (useimmat jostain syystä jännäreitä) Tähän aiheeseen liittyviä löytyy ainakin muutama mm. Lyyralintu /...
Finna-tietokannan mukaan kirjasta näyttää olevan toivomasi painos Helka-kirjastossa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja Kokkolan kaupunginkirjastossa on lainattavissa kirjan uudempi laitos. Jos tarvitset kirjan, menee omaan kirjastoosi ja tee kirjasta kaunolainapyyntö.
Finna : https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Introduction+to+personality+and+intelligence+haslam&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://finna.fi
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
Kirjasammon kautta voi hakea romaaneja, joiden teemana on korttipelit. Alla on linkki teoslistaan. Saat lisää näkyviin painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap36745
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap31371
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Kyseessä on ilmeisesti Louis Mallen elokuva Näkemiin lapset (Au revoir, les enfants, 1987). Tästä elokuvasta Matti Myllykoski puhui radio-ohjelman Tarua ja totta toisesta maailmansodasta kuudennessa jaksossa Ei mitään kesäleirejä – junia ja tarinoita ilman paluulippuja.
Elokuvasta tehty DVD-tallenne kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin, niin myös teidän kirjastoalueenne kirjastojen hyllystä sen pitäisi löytyä.
https://finna.fi/Record/kirkes.347693
https://areena.yle.fi/audio/1-50712252
https://www.imdb.com/title/tt0092593/releaseinfo
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_684160
Suomen kirjailijaliiton sivuilla on aiheesta tietoa otsikon Kirjailijoiden toimeentulo alla:
Tilastoja ja tutkimuksia - Suomen Kirjailijaliitto
Journalismin opiskelijoiden verkkojulkaisun tutka.pro-sivulla on artikkeleita, joista löytyy myös tietoa:
Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän – Tutka
Kirjailijat kärsivät, kun äänikirjapalvelut kasvavat nopeasti – Tutka
Messuhalli sijaitsi Uhtualla. Paikasta löytyy kuvia SA-kuva-arkistosta ja Finnasta. Lähteet ja linkitKansa taisteli 10/1984: https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1984/Kansa_Taisteli_10_1984.pdfSA-kuva-arkisto: http://sa-kuva.fi/Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=sotilaskodit+messuhalli&type=Al…
Signe Hammarsten-Janssonista on vähänlaisesti kirjallisuutta Vaski-kirjastoissa. Suomeksi Hamista ja Viktor Janssonista on kirjoitettu osiot esimerkiksi Riitta Konttisen teokseen Suomalaisia taiteilijapareja ja Erik Kruskopfin teokseen Kuvataiteilija Tove Jansson. Erik Kruskopfin ruotsinkielinen kirja Boken om Ham : Tecknaren Signe Hammarsten Jansson osoittautuu varmasti hyödylliseksi ja mainittuja suomenkielisiä teoksia kattavammaksi lähteeksi - mukana on myös monipuolisesti kuvia Hammarsten-Janssonin piirtämistä postimerkeistä ja muista kuvituksista.
Vaski-kirjastojen hakutulokset Signe Hammarsten-Janssonista pääset katsomaan tästä linkistä.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy Juhani Hyytiäisen ja Maija Elon toimittama teos nimeltä...
Kaikkia kirjoja ei ole saatavilla, joten vastaus pohjautuu myös verkkolähteisiin. Arkadi Renko näyttää olevan sitkeästi elossa ja pitkälti muuttumaton 2010-luvulla. Hän palasi Moskovaan, toimii yhä rikosetsivänä ja ratkoo rikoksia, joita hänen korruptoitunut syyttäjäesimiehensä ei aina haluaisi hänen ratkovan. Ura ei siis ole edennyt eikä Renkon persoona kauheasti kehittynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että hän sai luodin päähänsä. Hän toipui kuitenkin nopeasti, eikä tunnu hätkähtävän, vaikka luodinsirpaleet liikuskelevat kallon sisällä. "Sitten voikin panna tupakaksi", hän toteaa fatalistisesti viimeisen kuultuaan, joten tupakointi jatkuu eikä keuhkosyöpä vielä uhkaa. Ikäkään ei juuri hidasta.
Uudelleen naimisiin Renko ei ole mennyt...
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa...
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
Sanalle rappakalja en löytänyt mitään varsinaista merkitystä. Kyseessä lienee pelkkä väännös sanasta rapakalja, joka arkikielessä merkitsee 'huonoa sahtia, kaljaa tai olutta', Stadin slangissa myös ykkösolutta.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/rapakalja Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii
