Erään tulkinnan mukaan lampaiden laskenta on perinne muinaisajoilta, jolloin paimenet usein torkahtivat lampaita laskiessaan: http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/kannattaako-lampaita-laskea/1714…
Kannattaa tutustua Raija Jänicken ja Oili Suomisen toimittamaan ja suomentamaan kolmiosaiseen kokoelmaan Grimmin sadut (Tammi, 1999). Se on ensimmäinen täydellinen suomennos Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder und Hausmärchen -kokoelmasta, ja tuttujen klassikoiden lisäksi siinä on yli 50 ennen suomentamatonta satua. Charles Perraultin Hanhiemon saduista on puolestaan saatavilla vuoden 1922 suomenkielisen käännöksen näköispainos (Lasipalatsi 1999).
Sekä Grimmit että Perrault kirjoittivat satunsa paitsi suullisen, myös kirjallisen eurooppalaisen tarinaperinteen pohjalta. Monet Perraultin 1600-luvulla tunnetuksi tekemät sadut saivat Grimmeiltä 1800-luvulla uudenlaisen tulkinnan, ja Perrault puolestaan käytti omien versioidensa pohjana muiden...
Tehdas on toiminut Seinäjoella 1931-1966 ja sitä aiemmin mm Lahdessa (lähteenä Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988).
Logosta ei Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökunnalla ollut mitään muistinvaraista tietoa.
Yritys ei siis ole enää elossa. Tarkistimme asian Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä http://www.ytj.fi sekä Seinäjoen alueen elinkeinokeskuksen yrityshakemistosta http://yritykset.seinanaapurit.fi/ . Tosin tuo Seinäjoen elinkeinokeskus voisi tehtaan vaiheista jotain tietää. Yhteystiedot sivulta http://www.seinajoki.fi/elinkeino/ .
Tätä asiaa on kysytty useamman kerran Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Tässä linkki viimeisimpään vastaukseen:
Miltä näyttää tämän vuoden (tai ylipäätään 2020-luvun) työtilanne kirjasto-alalla? Opiskelen alaa korkeakoulussa ja mietin työllistymistilannetta.Ja jos sopii… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tällä hetkellä kirjastotyöntekijöistä on ylitarjontaa, mutta tulevina vuosina myös eläköityy paljon kirjaston työntekijöitä. Pienemmiltä paikkakunnilta voi löytyä paremmin kirjastoalan töitä. Isompien kaupunkien kirjastojen työpaikat ovat halutuimpia.
Kirjastoalalle halutessaan kannattaa hankkia kirjastoalan koulutus, sillä suurimmassa osassa kirjastojen työpaikoista sitä edelleen vaaditaan tai ainakin toivotaan....
Antiikki tarkoittaa Timo Nurmen tekemän Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan kreikkalaista ja roomalaista muinaisaikaa, varsinaisesti sen henkistä elämää ja hengentuotteita. Antiikin aika ajoittuu n. 800 - 500 vuotta eKr. Muita merkityksiä sanalle ovat vanhanaikainen, arvokas esine ja vanhanaikainen tyyli. Aarre taas em. kirjan mukaan on arvokas jalometallinen tai muu kalleus. Sanan virta merkityksistä sopinee tähän yhteyteen parhaiten isohko joki tai veden virtaus joessa tai salmessa. Eli Kreikan ja Rooman aikakauden arvokkaita hengentuotteita joen... (rannalla?) Valitettavasti en löytänyt kyseistä laattaa mistään Joensuun klassillista lyseota (nykyistä taidemuseota) käsittelevistä tiedonlähteistä. Myöskään Joensuun...
Donne-sitaatti on peräisin kirjan Devotions upon emergent occasions 17. meditaatiosta. Paavo Rissasen suomennoksessa Rukouksia sairasvuoteelta (Kirjaneliö, 1988) kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta."
Kaltio-lehden numeroon 1/2006 Meditaatio XVII:n suomentanut Paavo J. Heinonen on tulkinnut vastaavan osuuden näin: "Ei yksikään ihminen ole saari, itsessään kokonainen ja koskematon; jokainen ihminen on pala mannerta, valtameren osanen."
Ernest Hemingway käytti mainittua katkelmaa Kenelle kellot soivat -romaaninsa motossa. Tauno Tainion suomennoksessa kysymyksen lainaus on seuraavanlainen: "Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on pala mannermaata...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aakkostus perustuu Suomalaisiin luettelointisääntöihin, joiden mukaan etuliite Mc aakkostetaan kuten Mac. Esim:
McDermott, Alice
Macdonald, Ross
McEwan, Ian
MacLean, Alistair
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole suomennettu, koska sitä ei löydy Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi Fennicaan on periaatteessa listattu kaikki suomalainen kirjallisuus. Hillin kirjoista on suomennettu ”Linnan kuningas” (”I’m the King of the Castle”), ”Rebekan varjo” (”Mrs de Winter”) ja ”Yön lintu” (”The Bird of Night”) sekä kirjavalioiden lyhennelmänä ”Taulun vangit” (”The Man in the Picture”).
Jos kirja olisi mielestäsi niin kiinnostava, että se pitäisi suomentaa, voit vaikka ehdottaa sitä kustantamolle. Viimeksi Hillin kirjan näyttää kustantaneen WSOY, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/show.
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Kysymäsi aineisto löytyy Kansalliskirjastosta sekä lehti- että mikrofilmiaineistona. Lehdet ovat Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa, jota voit tutkia luvan siihen saatuasi em. kirjaston lukusalissa. Mikrofilmattuna aineisto löytyy em. kirjaston Käsifilmistöstä. Kansalliskirjasto ohjeistaa luvan hakemisesta hyvin kotisivuillaan. Kaukolainaksi tuota aineistoa ei anneta.
Katso ohjeet luvan pyytämisestä
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko…
Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti:
"Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.
– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…"
Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä...
Kirjaa ei näyttäisi olevan Göteborgin kaupunginkirjastossa eikä Göteborgin yliopiston kirjastossa. Muutenkin kirjan saatavuus näyttäisi heikolta Ruotsissa. Suomesta kirjaa kuitenkin löytyy useista kirjastoista, ja sinun on mahdollista tilata se kaukolainana (fjärrlån) Suomen puolelta. Kirjaa löytyy Suomesta esimerkiksi Varastokirjastosta sekä Vaasan, Oulun, Kokkolan, Tornion, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastoista. Kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta kaukotilausmahdollisuutta.
Pernun kirjaa ei näyttäisi tällä vastaushetkellä olevan yhtään kappaletta myynnissä Internetissä. Kaikkien antikvariaattien valikoimia ei kuitenkaan Internetistä löydy, joten kirjaa voisi koettaa kysyä sähköpostitse tai puhelimitse suomalaisista...
Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä.
Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin...
