Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut...
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Vuonna 1945 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 75298 henkeä. Karjalan siirtolaisia oli kaiken kaikkiaan 406 000 henkeä, joista ortodokseja oli 13 prosenttia. Vuonna 1950 oli siirto-ortodoksien lukumäärä 53 200, mikä tekee noin 70% suomen ortodokseista (Huotari, Voitto: Suomen ortodoksinen väestö (1975).
Erkki Piiroisen teos Ortodoksinen usko Suomessa (1991) kertoo, että Suomi menetti Neuvostoliitolle juuri ne alueet, joilla ortodokseja asui tiheimmin, monissa kunnissa jopa enemmistönä. Kirkko menetti omaisuudestaan 90% ja sen väestöstä lähes 70% joutui evakkoon.
Teos Ortodoksinen kirkko Suomessa (1979)kertoo myöskin, että kaksi kolmasosaa ortodoksisen kirkon jäsenistä eli 55 000 henkeä joutui sodan seurauksena evakkoon.
Enemmistö...
Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.
Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin...
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ensimmäisestä romaanitrilogiasta on valitettavasti mahdotonta antaa. Vaikka trilogiamuodolla on ollut oma merkittävä asemansa antiikin Kreikan tragedian historiassa, ei romaanikirjallisuuden vaiheita kartoitettaessa trilogioihin ole kiinnitetty erityistä huomioita eikä niiden esiintymiä ole erikseen kartoitettu edes nimenomaisesti romaanimuodon historiaan keskittyvissä kirjallisuushistorioissa ja hakuteoksissa (esim. Doody, Margaret-Anne, The true story of the novel; Goldknopf, David, The life of the novel; The novel : a guide to the novel from its origins to the present day; Watt, Ian, The rise of the novel; Wilson, Colin, The craft of the novel). Trilogioiden jäljittämistä mutkistavat lisäksi...
Maailma on täynnä mitä erilaisimpia Jane Austenin innoittamia kirjoja. Enimmäkseen ne ovat englanninkielisiä, mutta joitakin on käännetty suomeksikin.
Emma Tennant on kirjoittanut "jatko-osan" Jane Austenin Ylpeyteen ja
ennakkoluuloon. Kyseinen romaani on Epäsäätyinen avioliitto (WSOY 1997).
Jo Bakerin romaani Longbournin talossa on palvelusväen Ylpeys ja ennakkoluulo. Se kertoo Bennettin perheen palvelijoiden tarinan.
Karen Joy Fowlerin Jane Austen -lukupiiri taas kertoo Jane Austenin kirjojen lukemisesta.
Inspiraatiota Jane Austenista on saanut myös kirjailija Victoria Connelly, joka on kirjoittanut romaanisarjan Austen Addicts. Siitä on käsittääkseni suomennettu vain Etsin sinua Mr. Darcy.
Noiduttu Jane on antologia, jossa neljä eri...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään.
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/verisukulainen
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /...
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Syksyllä 1941 valistusupseeri Erkki Tiesmaa sanoitti alunperin saksalaisen iskelmän "Ali Baba" nimellä "Eldankajärven jää". Laulusta tuli sotajoukkojen keskuudessa huippusuosittu, ja se levisikin nopeasti kotirintamalle saakka. Laulun sisällöstä syntyi kuitenkin kiistaa, joka liittyi mainitsemaasi säkeistöön. Kaikki eivät nimittäin pitäneet siitä, että laulussa julistettiin hevosien puuttuvista heinistä. Kuuleman mukaan jopa Suomen hallituksen piirissä keskusteltiin laulun kieltämisestä, koska sitä pidettiin taistelumoraalia alentavana. Laulusta tehtiinkin toinen versio, jossa kerrottiin että vihollisen hevosilla ei ollut heiniä.
Lähde:
"Suuri toivelaulukirja 5" (toim. Vuoristo) (Musiikki Fazer/SSK, 1988)
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, etsitkö listaa tieto- vai kaunokirjallisuudesta, joten tässä kumpiakin. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, ja lisää teoksia voit hakea esim. Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) laittamalla hakusanaksi "ikääntyminen" tai "vanheneminen".
Tietokirjallisuutta, elämäntaito-oppaita:
Airaksinen, Timo: Vanhuuden ylistys (Otava, 2002)
Arstila, Pirkko: Rohkeaa elämää, aikuinen nainen (Gummerus, 2004)
Ephron, Nora: En voi mitään kaulalleni ja muita mietteitä naisen elämästä (Otava, 2007)
Ijäs, Kirsti: Ikääntyvän ihmissuhteet (Kirjapaja, 2006)
Junkkaala, Eero: Mies tässä iässä (Uusi tie, 2009)
Kauhanen-Simanainen, Anne: Valmentaudu vanhuuteen - viisaasti (CIM kustannus, 2009)
Mazzarella, Merete: Matkalla...
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että:
"Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta".
"Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään.
Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa...
Hei hoo! -nimisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Lasten kultainen laulukirja, osa 3
Lasten toivelaulukirja
Suuri lastenlaulukirja, osa 2
Toinen kysytty laulu on luultavasti nimeltään Tee työtäs laulellen. Siitä on olemassa ainakin kaksi erilaista suomennosta. Se löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja
Suuri toivelaulukirja : lastenlaulut
Suuri toivelaulukirja, osa 4
Wikipedian mukaan maailmassa on tehty lukuisia "Only you" -nimisiä kappaleita, mutta jos rohkenen olettaa, että kysyjä tarkoittaa The Platters -yhtyeen ensimmäisenä hitiksi tekemää kappaletta "Only you (and you alone)" (http://en.wikipedia.org/wiki/Only_You_%28And_You_Alone%29), sen säveltäjä-sanoittaja on Buck Ram (oikeasti Samuel Ram), joka käytti myös taiteilijanimiä Ande Rand, Lynn Paul ja Jean Miles (http://en.wikipedia.org/wiki/Buck_Ram).
Yritin myös löytää Paul Ankan tästä laulusta tekemää versiota (myös internetin kautta aika laajasti), mutta en löytänyt. Hän on toki voinut sitä konserteissaan esittää, mutta näyttäisi siltä, ettei hän ole sitä koskaan levyttänyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
Amerikkalaiseen luontoon ja erämaihin sijoittuvia kirjoja voisivat olla esimerkiksi James Oliver Curwoodin kirjat. Curwood on kirjoittanut esimerkiksi kirjat Kazan, susikoira ja Kazanin poika. Muita hänen kirjojaan ovat mm. Kalliovuorten kuningas ja Erämaan tytär. Curwoodin kirjat sijoittuvat pääosin Alaskaan, mutta myös Kanadaan. Jack Londonin tyylisiä teoksia voisivat olla myös Ernest Thompson Setonin kirjat. Setonin kirjoja ovat esimerkiksi Villejä eläimiä, Eläinten sankarit ja Harmaakarhun elämäntarina. B. Traven on kirjoittanut esimerkiksi Sierra Madren aarre –kirjan sekä Viidakko-sarjan, johon kuuluvat seuraavat viisi kirjaa: Vankkurit, Hallitus, Marssi monterialle, Mahonkiviidakko ja Hirtettyjen kapina. Travenin kirjat tosin...
Metallin sorvauksesta löytyy metallitöiden kirjoista:
Autio, Arvo: Metallityöt, 1992
Hotakainen, Hannu: Omassa verstaassa, 1992
Teknisen käsityön perustyötavat / Asko Heinonen ym., 1981
Kolmiosainen TEKNISET käden taidot / [päätoimittaja: Raoul Johnsson]:osat 1-3, 2005-2006, sisältää myös metallitöiden ohjeita ja malleja joka osassaan.
Joensuun seutukirjastossa on myös joitakin vanhempia kirjoja metallitöistä ja sorvauksesta, esim.
Raivio, N.A.: Metallinsorvarin kirja. 7. P. 1972
Lisää aiheeseen liittyviä teoksia voit katsoa aineistorekisteri JOKUSESTA: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 asiasanalla 'metallityöt'.
Levy-yhtiö Decca Records perustettiin vuonna 1929 Isossa-Britanniassa. Yhtiöllä oli aikoinaan edustus myös Suomessa ja monikin tunnettu artistimme julkaisi tuotantoaan Decca-levyillä.
Mäntsälän Haarajoella sijaitseva Deccatie ei kuitenkaan saanut nimeään tuon levy-yhtiön mukaan. Decca on radioaaltoja käyttävä paikantamisjärjestelmä. Se kehitettiin toisen maailmansodan aikana ja oli käytössä vuoteen 2000. Haarajoen vuonna 1970 rakennettu decca-asema huolehti aikanaan radiosignaaleilla alusten turvallisesta navigoinnista Suomenlahdella. Lähetysasema suljettiin vuonna 1999, kun deccajärjestelmän käyttö loppui Euroopassa.
Asema otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2009, kun siellä aloitettiin DGPS-järjestelmän lähetykset. Nykyään näiden...
Helsingissä suksia saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Ne ovat kuitenkin sen verran kysyttyjä, että tällä vastaushetkellä suksia on paikalla vain kaksi paria Herttoniemessä ja yksi pari Roihuvuoressa. Suksia ei voi varata, joten niitä saa lainaan vain käymällä paikan päällä kirjastossa. Suksien laina-aika on yksi viikko.
Suksien saatavuuden voi tarkistaa HelMet-hausta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä yksinkertaisesti teoksen nimellä ”sukset”. Sukset on luetteloitu aivan kirjojen tapaan ja laitettu vieläpä HelMet-tietokannassa hiihdon luokkaan 791.5. Luokan kohdalta käy ilmi myös suksen mitta, joka suksiparin mukaan vaihdellen 110–210 cm.
