Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein...
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Tämä on Martti Helan säveltämä ja sanoittama Lumihiutaleitten laulu, joka löytyy esim. Lasten omasta laulukirjasta 3 (1972), Siukosen Laulukirjasta (1955), Koulun musiikki 3-4 (1987)
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Kielitomiston sanakirjan mukaan 'sukupolvì' ja 'ikäpolvi' tarkoittavat samaa asiaa, mutta sanaa 'sukupolvi' käytetään myös kuvaannollisesti. Esimerkiksi: ensimmäisen sukupolven tietokoneet.
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Naton perustussopimuksen artiklassa nro 13 sanotaan seuraavaa:
"Article 13
After the Treaty has been in force for twenty years, any Party may cease to be a Party one year after its notice of denunciation has been given to the Government of the United States of America, which will inform the Governments of the other Parties of the deposit of each notice of denunciation."
Karkeasti suomennettuna: eroilmoitus toimitetaan Yhdysvaltain hallitukselle, joka ilmoittaa eroamishalukkuudesta muille jäsenmaille. Jäsenyys lakkaa vuoden päästä ilmoituksen antamisesta.
Lähteet:
https://www.nato.int/
https://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts_17120.htm
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493
Eläinmuseon konservointiosastolta annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
1.Luut pitää ensin keittää lievällä lämmöllä
2.Pestään luut lievässä saippuavedessä
3.Kylmään veteen lisätään vetyperoksidia 5% laimennuksena.
Liemeen upotetaan luut yön ajaksi
4.Jos luut vielä kellertävät, liemen voi lämmittää, mutta sitä ei saa lämmittää kiehuvaksi
5.Lopuksi luut huuhdellaan ja kuivataan
Valkaisukäsittelyn seurauksena hampaat voivat haljeta. Tämän estämiseksi ne olisi irroitettava ja parafinoitava, mutta tämä jatkokäsittely on paras jättää asiantuntijan huoleksi. Eläinmuseon konservointiosastolta voi kysyä lisää ohjeita. Ohjeita löytyy myös Heikki Kangasperkon kirjasta "Eläinten täyttäminen".
Tommy ja Tuppence -kirjoja on viisi:
Salainen vastustaja (The secret adversary)
Rikos yhdistää: 15 rikoskertomusta (Partners in crime)
Salomonin tuomio (N or M?)
Eipä aikaakan niin voi kauhistus (By the pricking of my thumbs)
Kohtalon portti (Postern of fate)
Baresford -sarjasta kertova hauska Internetsivusto on osoitteessa:
http://uk.agathachristie.com/site/the_detectives/tommy_and_tuppence.php
Kertomuksia, joissa lukija valitsee tarinan suunnan kutsutaan usein valitse oma seikkailusi -kirjoiksi. Niitä käännettiin suomeksi etenkin 80-luvun loppupuolella, mutta tällaisia kirjoja on ilmestynyt myös tällä vuosituhannella. Useimmin kirjastojen tietokannoissa käytetty asiasana näille kirjoille on interaktiiviset teokset, mutta termi kattaa myös muunlaisia kirjoja, eikä asiasanaa välttämättä ole käytetty kaikissa teoksissa. Keräsin mahdollisimman kattavan listauksen kirjoista, mutta se ei todennäköisesti ole täydellinen ja kirjojen saatavuus kirjastoissa vaihtelee etenkin vanhojen teosten kohdalla.Kuvakirjat (sopivat myös alle kouluikäisille)Guillain, Adam- Kerro oma tarina, Mäkelä 2025 Misslin, Sylvie-...
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa...
Hei!
Mätökelistä puhutaan usein uuden lumen yhteydessä. Mätökelillä lumi on pehmeää ja upottavaa, usein märkää ja sohjoista. Mätö sanana tarkoittaa vettynyttä, pahasti lahonnutta tai täysin pilaantunutta. Sanana mätö on käytössä mm. Rovaniemen alueen murresanastossa. Mätökelille on omanlaisensa sukset, jotka eroavat yleissuksista ja pakkassuksista siten, että mätökelin suksissa suksen painealue on lyhempi kuin pakkassuksissa. Erilaisista suksista saa lisätietoa urheilukaupoista (myös verkkokaupoista).
Sanastoapuna käytettiin teoksia:
Elähän hötkyile. Suomea suupielestä toiseen. WSOY sanakirjat, Helsinki 2005
Oiva Arvola: Yhtäkoska, WSOY, Helsinki 1999.
Anne Holappa,
kirjastonhoitaja, Nurmijärven pääkirjasto
Sähkökirjan lainaamiseen Vaski-kirjastoista tarvitaan kirjastokortti sekä nelinumeroinen PIN-koodi. Lukemista varten tietokoneeseen täytyy asentaa Adobe Digital Editions (ADE) -lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Jos haluat siirtää kirjan lukulaitteelle, tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka saa samalta internet-sivulta kuin ADE-ohjelman. Jos haluat lukea kirjoja älypuhelimella, saatat tarvita ADE-ohjelman lisäksi merkkikohtaisesti muitakin ohjelmia.
Kun haluat lainata kirjan, mene Vaski-verkkopalveluun http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=….
Sähkökirjat löydät Vaskin hakusivun aineistolajiriviltä kohdasta "valitse". Valitse "sähköinen...
Miranda MacQuittyn kirjassa Aavikko sanotaan näin: "Aavikon hiekka on peräisin kivistä, jotka ajan kuluessa ovat kuluneet ja rapautuneet." (s. 8) Kirjassa Maailma tänään. [16], Pohjois-Afrikka taas sanotaan, että Saharan hiekkadyynejä muodostuu "rapautuneesta hiekkakivestä ja graniitista". "Dyynejä muodostava hiekka kulkee tuulen mukana jokitasangoilta tai meren ja järvien rannoilta." Saharasta kuitenkin vain noin 25 prosenttia on "tuulten dyyneiksi kasaamaa hiekkaa". Suurin osa on kallioista ja kivistä tasankoa (s. 86-87) Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 29.5.2012 Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professori Juha Karhu on vastannut kysymykseen Miksi Saharassa on ennen kaikkea hiekkaa? Hän kertoo mm. että jääkauden jälkeen...
Islannista kiinnostuneille voi Kuopion kaupunginkirjasto tarjota runsaasti erilaista aineistoa, sillä meillä sijaitsee Islanti-kokoelma, yksi viidestä Suomeen perustetusta pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta. Kokoelmassa on Islantia käsittelevää kirjallisuutta sekä islantilaisten kirjailijoiden teoksia alkukielellä ja käännöksinä noin 3000 teosta. Kokoelma on lainattava ja sijoituspaikka on lainausosastolla. Kokoelmassa on mm. seuraavia Islannin kielen oppikirjoja: Allt í lagi : islannin kielen oppikirja ja Opi islantia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-ROM-levy) sekä Learning Icelandic, mikä sisältää kirjan ja CD-levyn. Osa kieliaineistosta on pääkirjaston musiikkiosastolla, kuten Hildur Jónsdóttirin Teach yourself...
