Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen...
Sellaisia kirjoja tai muuta aineistoa, joka ei kuulu PIKI-kirjastojen kokoelmiin, voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa, joka hoitaa kirjan tilaamisen muualta.
Tilaavalla kirjastolla on yleensä kaukopalvelumaksu, jonka lisäksi asiakkaalta peritään mahdolliset lähettävän kirjaston maksut. Kaukolainan hinta saattaa siis vaihdella eri tapauksissa. Maakuntakirjastot ja esim. Varastokirjasto eivät peri mitään maksua, jolloin maksettavaksi tulee vain oman kirjaston kaukopalvelumaksu. Toisaalta esim. yliopistojen kirjastot perivät usein tuntuvan maksun. Aineisto pyritään toki tilaamaan asiakkaan kannalta edullisimmasta paikasta silloin, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
Pekka Sammallahden Saamelais-Suomalainen sanakirja (1989, 35.000 sanaa): Nuolos-Nuolus (adverbi) = irti [jostakin nyöritetystä, paloitetusta tai sidotusta. Nuolus,-u´llo = purkaantunut (sidotusta t. nyöritetystä) , nyörittämätön, pauloittamaton (kengästä, jaloista tms.), sitomaton (kengännauhoista tms.) Käännösten ja paikannimien muiden osien välistä yhteyttä voi kai vain ihmetellä.
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä...
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Eho Produkt tai Eho tuote (tai Eho-tuote) on julkaissut muutamia lastenkirjoja, joista löytyy vähänlaisesti tietoa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta tietoa kolmesta kirjasta: Herr Gråbens matbekymmer, Rävens och björnens fiskafänge ja Indianpojken Hiawatha: berättad efter dikten med samma namn. Kaksi viimemainittua on julkaistu myös suomeksi: Ketun ja karhun kalamatkat ja Intiaanipoika Hiawatha: mukaeltu samannimisen runon mukaan.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kirjat on julkaistu 1930- ja 1940-luvuilla....
Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään....
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Olisiko äitisi puhunut vuoden 1918 sisällissodan muistamisen vapausjuhlista, joita vietettiin vuosina 1919-1939 Tyrvään-Vammalan seudulla? Ensimmäiset vapausjuhlat järjestettiin 20.-21. huhtikuuta 1919.
Aiheesta on tehty opinnäytetyö, josta saa lisätietoa:
Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 / Kalle Pakarinen
(Joensuun yliopisto: Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2008)
Työ on luettavissa myös verkossa:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080029/URN_NBN_fi_joy-…
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
