Hei,
Tekijänoikeuslaki toteaa asiasta seuraavasti:
Tämän lain mukaan suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai joku muu tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saattaessaan on teoksen suojaksi asettanut, ei saa kiertää.
Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.
Eli e-kirjan suojauksen poistaminen kappaleen valmistusta varten ei ole sallittua. E-kirjan julkaisija voi kuitenkin joskus mahdollistaa sen, että kirjasta voi esim. kopioida joitakin osia...
Onneksi pääset pian liikkeelle.
Kirja voi hyvin olla hieman myöhässä. Myöhästymismaksu on Helmet kirjastoissa 20 senttiä per päivä. Joutuisit siis maksamaan myöhästymisestä 40 senttiä.
Kirjan voi palauttaa myös joku toinen henkilö, jos sellainen on löydettävissä ja hän pääsee liikkumaan.
Kannattaa ensimmäiseksi ja pikaisesti ottaa yhteyttä - henkilökohtaisesti käymällä, sähköpostitse tai puhelimitse - kirjastoon, mistä aineiston olet lainannut.
Vaskikirjastoissa toimimme tapauskohtaisesti, esim. uusimme lainan vielä yhden ylimääräisen kerran jos haluat lisää etsintäaikaa.
Jos olet melko varma aineiston palautuksesta, tarkistamme ensimmäiseksi kirjaston hyllyt. Jos aineistoa ei löydy, laitamme sen halutessasi puoleksi vuodeksi "hakuun", eli tehoetsintään. Aineisto lainataan pois asiakkaan lainoista, siitä ei kerry myöhästymismaksuja eikä myöskään lähetetä muistutuksia tänä aikana. Jos aineistoa ei puolen vuoden kuluessa ole löytynyt, saat siitä kotiisi paperilaskun.
Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
Nuotti Reino Helismaan sanoittamaan kansansävelmään Metsän joulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 12 sekä nuottijulkaisuun Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (toim. Reino Henriksson et al., 1992).
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-643-724-9
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-8933-77-4
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Näyttäisi siltä, että 1950-luvulla Helsingissä toimivat ainakin Helsingin Pallonlyöjät, Helsingin Pallo-Toverit ja Helsingin Veto. Voisiko kyseessä olla jokin niistä? Joukkueiden Wikipedia-sivut ovat melko tiiviit, joten niiden perusteella ei pysty kunnolla arvioimaan toiminnan laajuutta 1950-luvulla.Tässä joukkueiden Wikipedia-sivut:https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallonly%C3%B6j%C3%A4thttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallo-Toverithttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Veto
Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
Oikea eräpäivä on se, joka nyt näkyy Helmetissä omissa tiedoissasi. Koska kirjastoissa on käytössä vain rajoitetut palvelut 30.11-20.12, niin lainat eivät eräänny tällä välin vaan niiden eräpäiviä on siirretty automaattisesti eteenpäin.
Valitettavasti meillä ei Helmet-kirjastoissa ole mahdollisuutta kopioida kuvia suoraan kankaalle.
Voisit ehkä käyttää kaupallisia palveluja esim. Verkkokauppa tai Ifolor
Voit myös itse maalata kuvan kankaalle ja käydä prässäämässä sen kiinni lämpöprässillä kirjaston pajassa tai verstaassa https://varaamo.espoo.fi/
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
Modibo Keïta ja Mariam Travélé solmivat avioliiton vuonna 1937 ja he olivat naimisissa vielä kun Keïta vuonna 1977 kuoli hämärissä olosuhteissa. Keïtalla oli myös kaksi muuta vaimoa.
Lähteitä:
Modibo Keïta. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Modibo_Ke%C3%AFta
Mariam Travélé . Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Mariam_Trav%C3%A9l%C3%A9
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen.
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
