Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Laulu jatkuu videolla alun italiankielisen säkeistön jälkeen espanjaksi näin:
Bienvenido el llanto y su consuelo
Y el presagio de nieve en el cielo
Bienvenido es el pianista, todas sus canciones
Los acordes que reflejan así
Lo que somos hoy
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Jos varaus on tehty Helmet-tietokantaan, se odottaa noutajaansa kahdeksan päivää. Jos olet soittanut kirjastoon ja pyytänyt varaamaan kirjaston hyllystä löytyneen kirjan itsellesi noutaaksesi sen samaisesta kirjastosta, niin aikaa noutaa se on kolme päivää.
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY 1972) on Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma. (ISBN 951-0-00137-6)
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta (WSOY 1991) sisältää valikoiman runoja Eeva Kilven kokoelmista Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972), Terveisin (1976), Ennen kuolemaa (1982) ja Animalia (1987) Kirjan kuvituksena on Ellen Thesleffin taidetta. (ISBN 951-0-17171-9)
Nämä kaksi ovat siis erillisiä teoksia.
Ruotsinnos Sånger om kärlek (Schildt 1980) sisältää valikoituja runoja kahdesta runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972) ja Terveisin (1976)
Min kärleks höga visa (MånPocket 1985) teoksessa sanotaan näin: Denna bok har tidigare utkommit i två olika samlingar Sånger om kärlek 1980 (ur samlingarna...
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Tämä ruotsalainen aaprottisnapsi- ja likööriresepti löytyy ruotsalaiselta juomaharrastajien sivustolta (https://www.bryggforum.nu/viewtopic.php?t=5882).
Kannattaa muistaa että Åbrodd eli Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), on lievästi myrkyllinen koiruohon (Artemisia absinthium, malört) sukuinen yrtti, eikä sitä enää suositella käytettäväksi ruoan- ja juomien kanssa kuin aivan satunnaisesti. Tässä ohje vapaasti suomennettuna:
"Ota nippu tuoreita aaprotin oksia, mieluiten mahdollisimman nuoria versoja/latvoja. Poista varret ja laita sopivaan lasipurkkiin. Peitä kokonaan maustamattomalla alkoholilla ja anna hautua viikon ajan huoneenlämmössä. Siivilöi ja suodata, niin sinulla on nyt vihertävä juoma, jonka varastoinnin jälkeen voi...
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EG547431 on listan mukaan valmistettu vuonna 1951.
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
