Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Alla kansallisbibliografian perusteella laadittu luettelo saksan kielen 1960-luvulla ilmestyneistä oppikirjoista. Valitettavasti vastaajan ulottuvilla olevat tiedot eivät kerro minkä asteen oppikirjoista on kyse. Mukana ei ole sanastoja, harjoituskirjoja, selviä keskikoulukirjoja eikä sellaisia, joita ei selvästi ole tarkoitettu kouluille.
Lisätietoja löytyy esim Fennica-tiedostosta
https://finna.fi
Puttonen, Vilho & Helenius, Harry A.
Aus der deutschen Welt. – WSOY, useita painoksia
Jakobsson, Martti A. & Müller, Ewald
Deutsches Elementarbuch für ältere Anfänger 1-2. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Lyhyt saksan kielioppi. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Saksan kielen käännöstehtäviä ja valikoima...
Sari Hautamäki kertoo tämän vuotisessa opinnäytetyössään "Istuminen ei tapa, mutta liikkumattomuus vie ennenaikaiseen hautaan" seuraavaa:"10 000 askeleen suositusta on käytetty monessa yhteydessä helposti mieleen jäävänä, terveydelle riittävänä aktiivisuustasona. (UKK-instituutti 2019) Sen terveydellisen vaikutuksen perustaa ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu (Lee ym. 2019) ja alkuperää pidetään kaupallisena, japanilaisen askelmittarin nimestä ”Manpokei” ("10 000 askelmetriä” japaniksi) alkunsa saaneena oivalluksena (Tudor-Locke & Bassett 2004). Käytössä olevien mittauslaitteiden lisäännyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös askelten intensiteettiin. On löydetty selviä viitteitä siitä, että rauhallisia askelia...
Trumpettisooloa (Markku Johansson) lukuunottamatta Pave soittaa Ai ai ain kaikki instrumentit itse. Rumpuosuuksista vastaa Paven ohjelmoima rumpukone (Roland TR-606)."Tanssivat kengät -albumista tulikin sananmukaisesti yksi Paven aidoimpia soololevyjä siinäkin mielessä, että noin puolella levyn kappaleista artisti soittaa kaikki instrumentit itse." (Tommi Saarela, Pave Maijanen : elämän nälkä)Paven kokonaan yksin soittamat kappaleet Tanssivilla kengillä ovat Pärjään yksinkin, Musta Mercedes -62, Mä lennän pohjoiseen, Mä juoksen sua kii ja Rauha maas. Markku Johanssonin lisäksi vierailijoina levyllä esiintyvät Simo Salminen (trumpetti), Heikki Virtanen (basso) sekä Tomi Parkkonen ja Vesa Aaltonen (rummut).Pave Maijanen – Tanssivat Kengät (...
Tällaista sanoitusta en löytänyt erillisenä, mutta Tuulentei-yhtye on levyttänyt kappaleen "Pikku tokka", joka alkaa: "Kun mä olin pikku tokka". Yhtyeen jäsenet ovat Martti Pokelan lapsenlapsia. Ilmeisesti laulu on kansanlaulu. Elokuvassa "Köyhä laulaja" Henry Theel laulaa "Kalliolle kukkulalle" -sävelmällä kappaleen, joka alkaa: "Olin ennen pikku tokka". Tuulentei: Pokela (Eclipse Music, [2024]):https://kansanmusiikkiliitto.fi/product/tuulentei-petteri-sariola-jyri-sariola-soila-sariola-pokelaTuulentei: Pikku tokka Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=FfVwr2ygFtMKöyhä laulaja -elokuvan tiedot Elonetissä:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_115741?sid=5277729103
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Valitettavasti tietoja ei tällä hetkellä ole saatavilla kovinkaan kattavasti. Rokotetestauksesta ja sen vaatimuksista löytyy kyllä tietoja Fimean sivuilta.https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/koronavirus-covid-19- Se lienee luotettavin tietopankki Suomessa.
Harvinaisten sairauksien kohdalla tietoa ei vielä ole kattavasti. Rokotusten alettua lääkärit ja tutkijat keräävät jatkuvasti lisätietoa rokotteiden vaikutuksista erilaisiin ihmisiin ja heidän sairauksiinsa. Tästä kertoo myös Superin hoitohenkilökunnalle tarjoamat ajankohtaistiedot. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/suojaa-ja-suojaudu-koronavirukselta/koronarokote/
Ylen uutiset on myös kysellyt heille lähetettyjä kysymyksiä asiantuntijoilta ja...
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Dokumentista emme löytäneet mitään tietoja, mutta itse tarina löytyy englanniksi sivustolta "Bizarre Stories":
https://verybizarrestories.wordpress.com/2017/02/22/the-prince-who-purc…
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013 sääntelee henkilöstön lomauttamista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131233
Lomauttamisesta löytyy oikeustapauksia Valtiovarainministeriön sivulta: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/oikeustapaukset/lomau…
Virkamatkojen osalta kunkin hallinnonalan budjetti (valtion talousarvio) ohjaa virkamatkojen tekemistä. Asiaa sääntelee Valtion matkustussääntö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164866
Lisää virkamatkojen tekemisestä: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon…
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole enää paperisilppuria. Tapiolasta löytyy sen sijaan lukollinen "tuhottavien paperien säiliö" kirjaston Pajasta.Säiliön sisältö menee poltettavaksi ja sen käyttöön ei tarvitse varata aikaa.Haukilahden kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurissa voi tuhota A4-kokoisia papereita, pari sivua kerrallaan.Voit tutustua HelMet kirjastojen palveluihin seuraavasti:Osoitteessa helmet.finna.fi klikkaa sivuston yläreunasta kohta "kirjastot" ja valitse haluamasi kirjasto. Kohdasta "laitteisto" (alempana sivulla) näet kirjastokohtaisesti mitä laitteita on saatavilla. Monien laitteiden kohdalla löytyy vielä lisätietoa kun klikkaa laitteen nimeä (esim. "tuhottavien paperien säiliö").
Viihdekirjallisuudella tarkoitetaan ajanviete- tai populaarikirjallisuutta. Käytännössä viihdekirjallisuus jakaantuu karkeasti ajatellen jännitys- ja romanttiseen kirjallisuuteen, josta toisinaan käytetään myös nimitystä naistenviihde. Näiden viihdekirjallisuuden lajien ilmenemismuotoja ovat siten dekkarit ja rakkausromaanit.
Vuoden 1984 äidinkielen ylioppilastehtävät (1. ainekoe 19.3.1984/ 2. ainekoe 26.3.1984) löytyvät teoksesta Ylioppilasaineita 1984. (SKS 1984). Kirja löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta voit sen varata omaan lähikirjastoosi lähempää tarkastelua varten. Vuonna 1984 on aiheina on pyydetty pohtimaan mm. uskontoa; kirjallisuuden tulevaisuudenutopioita tai vaikkapa keskiajan kaupunkia elinympäristönä unohtamatta aina yhtä kiinnostavaa aihetta kuin "iltapäivälehtien kohumaailma". Ajankohtaisina aiheina mm. työmarkkinakevään 1984 näkymät sekä niinkin hauska aihe kuin nykyaikaisen hiihtäjän varusteet. Aiheita on kahdelle päivälle niin monta, ettei niitä ole mielekästä tähän alle listata.
Lähde : Ylioppilasaineita. 1984...
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Outi-kirjastoista ei oikein aiheesta löydy materiaalia ja suomen kielellä ei myöskään. Ainoa osuma oli
Pohjola, Atlantti, maailma : ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla
Kananoja, Kalle, kirjoittaja, ; Tähtinen, Lauri, kirjoittaja, ; Hettula, Patrik, kirjoittaja. ; Hollsten, Laura, kirjoittaja. ; Koivunen, Leila, kirjoittaja. ; Weiss, Holger, kirjoittaja. ; Wilson, Victor, kirjoittaja. ; Wirta, Kaarle, kirjoittaja.
2018
Kirjallisuutta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista ja muista yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa Finna.fi:sta, mikä olisi lähin kirjasto, josta teoksia löytyy. Tässä listassa on orjuutta koskevaa kirjallisuutta ja näiden teosten kuvailussa on myös Eurooppa mainittu. Yliopistokirjastojen...
Lääketieteen lisensiaatit voivat halutessaan vannoa niin sanotun lääkärinvalan valmistumistilaisuudessaan. Se perustuu Hippokrateen valaan ja Geneven julistukseen, jonka Maailman lääkäriliitto hyväksyi vuonna 1949.
https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/etiikka/laakarinvala/
https://www.duodecimlehti.fi/duo70313
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
