Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten...
Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Uhrilampaiden Buffalo Billiksi kutsuttu sarjamurhaaja laittoi uhriensa kurkkuun pääkallokiitäjän (Acherontia styx) kotelon. Sellainen löydetään ruumiinavauksessa kirjan luvussa 12, ja kohtaus nähdään myös elokuvassa.
Ks. esim. https://screenrant.com/silence-lambs-buffalo-bill-moths-symbolism-expla…
Olisikohan kyseessä kenties Kirotun kirjan vartija : suomalaisia Cthulhu-tarinoita (Jalava, 2016)?
Toinen kotimainen Lovecraftin Cthulhu-mytologiasta inspiraatiota ammentanut novellikokoelma on nimeltään Kultainen naamio, mutta se on julkaistu jo 1990-luvulla.
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Veikko Tuomen vuonna 1949 levyttämässä tangossa " Ensi suudelma" (tai "Ensisuudelma") lauletaan: "Kun ensisuudelman huulillesi painoin, niin liekin rinnassa tunsin syttyvän." Kappale alkaa: "Sä olit lapsuuden ystävistä kainoin, ja siksi kai minä sinuun rakastuin." Nuotissa "15 ikivihreätä tangoa. 3" (Scandia-musiikki, [19-?]) kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Kullervo Kurki, mutta todennäköisesti se on salanimi. Kansalliskirjaston hakupalvelussa kappaleen säveltäjiksi on nimetty Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi ja sanoittajiksi Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi. Onko tämä kenties etsitty kappale?
Veikko Tuomi: Ensi suudelma YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Mt6dH0oPsd0
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://...
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus tarjosi tähän asiaan seuraavanlaista vastausta:
"[...] peräinen-loppuisten yhdyssanojen loppuosa peräinen (jota ei yleiskielessä enää itsenäisenä sanana tavata, Nykysuomen sanakirjassa sana on vielä) on ollut merkitykseltään hyvin konkreettisesti perässä tai jäljessä oloa tarkoittava, tämän pohjalta muodostetut yhdyssanat ovat jo monimerkityksisempiä. Esimerkiksi saviperäinen tarkoittaa savista tai savipitoista maata, kreikkalaisperäinen Kreikkaan tai kreikan kieleen palautuvaa asiaa tai sanaa jne.
Seikkaperäinen-sana merkitsee nykyisin yksityiskohtaista, perusteellista tai perinpohjaista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/seikkaper%C3%A4inen?searchMode=all
Vasta 1800-luvulla karjalasta...
Hämeenlinnan pääkirjastossa on paikalla seuraavat aihetta käsittelevät kirjat (luokka 68.2 ruoanvalmistus)
Kytövuori, Pirjo: Kanankaalista karpaloon : Luonnonruokaa keväästä syksyyn (1995)
Lehtonen, Ulla: Herkkuja luonnosta ja puutarhasta (1979)
Plattonen, Heli: Luonnonkasvit käyttöön (2006)
Suomen Kissaliitto ei ole vielä julkaissut tämän vuoden tilastoja, mutta arvioi, että Suomen suosituin kissarotu on ragdoll. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Niitä on yli sata enemmän kuin seuraavaksi suosituinta rotua, maine coonia.
Lähde: Suomen Kissaliitto
Yhteensä Suomessa on arvioitu olevan noin 600 000 lemmikkikissaa. Suurin osa näistä on ns. maatiaiskissoja, eli eivät mitään määriteltyä rotua.
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Ainakin paria Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä kannattaisi ehkä vilkaista:
Teemu Virtanen: Lihan luonnollinen mureuttaminen (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122075/Virtanen_Teemu.pdf?sequence=1
Sanni Kuivanen: Rakenteeseen vaikuttavat tekijät porsaan ulkofileen luontaisessa mureuttamisessa (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113068/Opinnaytetyo_Sanni_Kuivanen.pdf;jsessionid=A2E77F2E9768577992451347785C89E7?sequence=1
Pakeilla oleminen tarkoittaa juttusilla olemista. "Pakeet" tulee verbistä pakista, jolla on vastineita kautta itämerensuomen esimerkiksi virossa (pagiseda).https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_07ee45992129411a772cfefc617a5cfb&word=pakeilla&list_id=1&keyword=pakeillaKaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kirjailija Kari Hotakaisesta (s. 9.1.57) löydät tietoja Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia nykykertojia (1997). Kysy kirjaa lähikirjastostasi. Internetin kautta ei toistaiseksi tästä aiheesta tietoja löydy.
Kannattaa myös lukea Kari Hotakaisen romaani Klassikko - omaelämäkerrallinen romaani autoilevasta ja avoimesta kansasta. Sisältää päiväkirjan Oli ilo elää, mutta vaikea vaieta: merkintöjä vuosilta 1976-1990.(1997). Vaikka kirja irvaileekin julkkisten itsetilityksillä ja kaiken paljastavilla omaelämäkerrallisilla romaaneilla, siinä on silti totta toinen puoli.
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth...
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-...
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Emme voi ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla todetaan mm. seuraavasti:
Mille asiakirjapohjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Sivustolla on myös esimerkiksi chat, jossa asiasta voi kysyä lisää.
dvv.fi. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan.
