Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
Tietoa myyntiajoista EU-alueella löytyy Euroopan alkoholipolitiikkaa käsittelevästä raportista vuodelta 2016, sivulta 9. Käytännöt ovat hyvin kirjavia. Raportti on nähtävissä Ehyt ry:n sivuilla osoitteessa http://www.ehyt.fi/fi/tutkittua-tietoa#Tietopankki_alkoholi
Löysin Käypä hoito sivuilta tiedon:"Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu." https://www.kaypahoito.fi/hoi10050
Elämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS, 1997,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista. SKS, 1993,
Aina uusi muisto/toim. Eskola. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Jeja-Pekka Roos on kirjoissaan tarkastellut suomalaisten elämäntapaa omaelämäkertojen avulla: Suomalainen elämä (SKS, 1987), Elämäntapaa etsimässä (Tutkijaliitto, 1985) ja Elämäntavasta elämäkertaan (Tutkijaliitto, 1988).
Artikkelitietokanta Aleksista poimin seuraavat lehtiartikkeliviitteet:
Latikka: Elämäkerta - löytöretki itseen. Mielenterveys 3/1997, s. 34-35
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Jalkanen: Elämäntarinat kantavat eteenpäin. Opettaja 26-31/2001, s. 24...
Oulun kaupungin perusti Kaarle IX. Kaupungin virallinen perustamispäivä on 8.4.1605. http://oulu.ouka.fi/oulu400/ . Tukholman kaupunki mainitaan asiakirjoissa 1252. http://bibblansvarar.se/sv/svar/hur-gick-det-till-nar-stockhol .
Kyseessä on sokeritoukan suurempi ja karvaisempi sukulainen eli paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata). Laji on ilmaantunut Suomeen vasta hiljattain, ja se on saanut nimensäkin vasta vuonna 2019. Mutta laji on paikoitellen jo yleisempi kuin sokeritoukka.
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/paperitoukka/
Lautapeli Scattergories vastaa kuvaustasi. Siinä heitetään kirjainnoppaa ja keksitään sanoja eri kategorioista. Se on julkaistu alun perin vuonna 1988.
Pelin kuvaus löytyy englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Scattergories
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Paikalliset asukkaat viljelivät erilaisia perunalajikkeita, joista osa oli hyvin erilaisia kuin nykyään kaupallisessa viljelyssä olevat lajikkeet. Osa perunalajikkeista esim. oli myrkyllisiä, ja ne piti käsitellä myrkyn poistamiseksi ennen kuin niitä pystyi syömään.Andien asukkaat valmistivat perunoita ruoaksi mm. keitttämällä ja paistamalla, kuten teemme nykyäänkin. Lisäksi perunoita valmistettiin mm. kuivaamalla sekä pakastamalla ja sulattamalla toistuvasti. Perunan käyttö oli sen alkuperäisillä käyttäjillä moniopuolisempaa kuin nykyajan ihmisillä.Lisää tietoa:https://www.smithsonianmag.com/history/how-the-potato-changed-the-world-108470605/Mann, Charles C.: 1493: Uncovering the New World Columbus...
Leena Krohn kirjoittaa 28.1.2001 kotisivullaan http://www.kaapeli.fi/krohn/mielikuvitus.htm myös tästä aiheesta. Hän viittaa Tor Nörretrandersin teokseen Märk världen. En bok om vetenskap och intuitionen, ja kirjassa mainittuun käsitteeseen tajunnan kaistanleveys. Medvetandets bandbredd -aihetta käsitellään tässä kirjassa luvussa 6 (s. 171-209).
Kirjan saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston varastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1435234__Sm%C3%A4rk%20v%C3%A4rlden__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Tampereen yliopiston alaisuudessa toimii Rauhan ja konfliktin tutukimuslaitos Tapri (Tampere peace research institute). Voisit tutkia, mitä aiheesi kannalta hyödyllisiä julkaisuja heillä on.
Lisäksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuksen keskuksen sivuilta voit etsiä käyttämiesi artikkeleita, ja myös Oslon vastaavan instituutin sivuilta.
Hyödyllisiä nettisivuja on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Rauhanaate, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/rauhanaate
Kirjastojen aineistotietokannoista kirjallisuutta valitsemalla hakutavaksi aihehaun ja tekemällä hakuja erikseen esim. hakusanoilla rauhantutkimus, konfliktit tai muilla aihettasi kuvailevilla asiasanoilla. Esim. Helmet-aineistohausta (Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen...
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
Mennyt - jäänyt on Kaarlo Sarkian runo. Alun perin se ilmestyi Sarkian esikoiskokoelmassa Kahlittu vuonna 1929. Kun runo 1944 julkaistiin Sarkian siihenastisen lyyrisen tuotannon yhteen kokoavassa kirjassa Runot, se oli muuttanut melkoisesti muotoaan alkuperäisestä.
Vuoden 1929 versio runosta alkaa näin: "Niin kaikki autuuteni, / niin tuskin tultuaan / jo jäljettömiin meni. / Ma herään uudestaan // syysyöhön kylmään tähän, / niin tyhjään, hyytävään / ja tuskaan viiltävähän / ja vanhaan ikävään."
1944 julkaistu Mennyt - jäänyt sitä vastoin alkaa seuraavasti: "Niin kaikkos autuuteni! / Pois riemun kerallaan / vei armaani kun meni. / Palaako milloinkaan? // Jäin kylmään yöhön tähän / niin yksin - paleltaa. / Saa onnea niin vähän, / niin...
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suurten kustantajien kirjoista tehdään tilaukset jo ennen ilmestymistään monta kuukautta aikaisemmin, ja ne tulevat välittäjän kautta ilmestyttyään. Kirjastossa kirjat käsitellään vielä lainauskuntoon, mihin menee muutama päivä. Uusien kirjojen kirjalähetyksiä tulee viikoittain. Jos saapuneista kirjoista on varauksia, ne käsitellään ensin lainattaviksi. Kirjastoon tilatut kirjat näkyvät aineistorekisterissä maininnalla "hankinnassa", mutta niihinkin voi tehdä varauksen ennakkoon.
Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011.
Kirja löytyy mm. Oulun kaupunginkirjastosta. Tiedot OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1864152
Sitä on saatavilla myös monessa muussa kirjastossa. Näet kaikkien kirjastojen niteet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.9930529713506253
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
Katin- tai kissankullaksi on Suomessa nimitetty sekä kiillemineraaleja (biotiitti, muskoviitti) että rikkikiisua. Mikäli sillä tarkoitetaan rikkikiisua eli pyriittiä, sitä käytetään teollisuudessa rikkimalmina valmistettaessa rikkihappoa ja ferrosulfaattia. Muskoviittia puolestaan on käytetty sähkötekniikassa.
Lähteet ja lisätietoa
Geologi Elina Lehtosen blogiteksti Kissankulta kimaltaa: https://vihreakivi.wordpress.com/2022/01/14/kissankulta-kimaltaa/
Geologia.fi: Pyriitti https://www.geologia.fi/glossary/pyriitti/
Elina Lehtonen: Kissankullan määritelmä historiassa ja nykyään https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/geologi_-…
Keskustelin käyttöliittymäsuunnittelijamme ja graafikkomme kanssa tästä. Asia liittyy saavutettavuusvaatimuksiin, sivummehan on saanut saavutettavuusleiman "Saavutettavuus huomioitu" juuri tänä vuonna. Kaikkien verkossa käytettävien julkisten palveluiden tulee olla saavutettavia syyskuuhun 2020 mennessä (mobiililaitteilla 2021). Suosituksina on, että teksti ja linkit erottuvat toisistaan selkeästi. Kaikki vastaukset ovat linkkejä, eli niitä klikkaamalla pääse yksittäistä vastausta lukemaan. Sama pätee myös samankaltaisiin vastauksiin. Olemme käyttäneet siitä syystä eri väriä teksteissä ja linkeissä. Jos käyttäisimme samaa väriä, täytyisi linkit alleviivata, jolloin meillä olisi mustat tekstit mustalla...
