Siirtolaisuusinstituutin sivulla on linkkikokoelma, josta voi tehdä hakuja esimerkiksi siirtolaisrekisterin passiluetteloista, matkustajaluetteloista jne. http://maine.utu.fi/emregfree/nimihaku.php . Rajoitettu haku on ilmainen.
Yleisradiossa on sarja Amerikansuomalaisista https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop36990/amerikansuom… . Myös amerikansuomalaiset ovat lähteneet rakentamaan Neuvostoliittoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/21/amerikansuomalaiset-sirkka-ja-… . https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/20/suomalaisia-pietarissa
Siirtolaisuusinstituutin julkaisu Jouni Korkiasaari: Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/maahan-_ja_maastamuutto/visu…...
Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007).
Ansari | Kirjasampo
Eino Leinon runo Sähköfantasia on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Tähtitarha vuonna 1912.
http://www.doria.fi/handle/10024/100574
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1912_tahtitar…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14724/pg14724-images.html
https://finna.fi
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Keskikirjastojen verkkokirjastosta haku kurdit kaunokirjallisuus rajauksella suomen kieli
tuotti tällaisen tuloksen: kurdit kaunokirjallisuus | Hakutulokset | Keski-Finna
Kirjasammosta tulee vähän enemmän tuloksia sanalla kurdit: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Kurdit
Näistä pääset ainakin liikkeelle. Kirjasammossa on myös ruotsinkielisiä kirjoja.
Alif Shafakin Kunnia Kunnia | Keski-kirjastot | Keski-Finna kannattaa myös muistaa.
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden...
Espoossa ja Vantaalla lehden tilaus on loppunut tämän vuoden lopulla. Espoossa lehti vaihdettiin asiakastoiveena toiseen espanjankieliseen lehteen, joka kenties on hieman helppolukuisempi.
Helsingin Pasilaan lehti näyttäisi vielä tulevan Helmetin säilytystietojen mukaan. Sieltä voi tilata vanhempia numeroita ilmaiseksi koko pääkaupunkiseudulle. Uusin on luettavissa vain kirjastossa kunnes seuraava lehti saapuu.
Lisäksi lehti löytyy Helmetin e-lehtipalvelu PressReaderistä.https://www.pressreader.com/spain/muy-interesante/20210125/details
Kirjastokortilla sisään kirjautumalla näet myös lehden arkiston.
Lehdellä on myös nettilehti osoitteessa https://www.muyinteresante.es/
Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä, sijaitsi vuonna 1935 ainakin Auto-Commerce ja Korpivaara & Halla. Muut Helsingin autoliikkeet vuonna 1935 näet täältä.
Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Turun Sanomien artikkeliin (19.12.2016) on haastateltu silliasioista tuotekehittäjä Timo Heleniusta, joka kertoo matjessillistä näin:
"Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa."
https://www.ts.fi/ruoka/1283498888/Miksi+sillissa+on+niin+paljon+suolaa…
Ainakaan toistaiseksi ei tätä Quentin Blaken kuvittamana julkaistua ennenjulkaisematonta Potter-käsikirjoitusta ole saatavilla suomenkielisenä. Mahdollisista käännössuunnitelmista en tietoa löytänyt, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei se voisi jossain vaiheessa olla tulossa; täkäläisestä perspektiivistä uusi Beatrix Potter -kirja ei kuitenkaan ole aivan niin merkittävä tapaus kuin kotimaassaan, eikä sellainen välttämättä meillä ylitä kirjauutiskynnystä ennen kuin aiottu julkaisupäivä on selvillä.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tietoja tiettynä päivänä menehtyneistä ei saada heti. Lokakuussa kuolleista tilastot tulevat marraskuun loppupuolella.
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
Robert Schumannin Genovevan kehtolaulun sanat löytyvät teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toimittanut Timo Leskelä, 2008), ja 107 kitaralaulua (toimittanut Aapeli Vuoristo, 1997).
Viola https://finna.fi
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Seireeni (Сирена, 1887).
Juhani Konkan suomennos novellista sisältyy kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Novelli on suomennettu aiemmin nimellä Oikeudenistunnon jälkeen Keskisuomalainen-lehteen (25.9.1926), mutta tässä yhteydessä kääntäjästä tiedetään vain nimimerkki P. L.
https://finna.fi/Record/arto.017519720
https://www.unz.com/print/AmMercury-1947mar-00354/
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=126
https://ru.wikisource.org/wiki/%D0%A1%D0%B8%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0_(%D…
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
