Luulen, ettei asia ole ainakaan Suomessa yltänyt etusivun uutiseksi tai lööpiksi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta on uutisoitu useaan otteeseen. Esimerkiksi osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000005901613.html löytyvässä vuoden 2018 artikkelissa asiaa käsitellään laajasti. Kilogramman uuden määritelmän astuminen voimaan uutisoitiin lyhyemmin vuonna 2019 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112834.html löytyvässä artikkelissa.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole oikein mahdollista ryhtyä käymään systemaattisestyi läpi tuon ajankohdan suomalaisia tai ulkomaalaisia lehtiä.
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa.
Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta:
Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää,
Jotain Aarteiden kirja 1:stä,
Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino,
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut,
tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin...
Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa.
Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä...
Helsingin keskustassa on ainakin taidekauppa Tempera (Uudenmaankatu 16), josta kuvaamasi kaltaisia kyniä voi ostaa. On varmaan makukysymys mitä kyniä pitää parhaana piirustustarkoitukseen, mutta itse olen kokenut Pigma Micronin kuitukärkikynät sopivimmiksi. Pienin paksuus, jossa kyseisiä kyniä valmistetaan on 0.2mm. Tässä linkki Temperan sivuille: https://www.tempera.com/shop/contents/fi/p1095_Pigma_Micron-vaerilliset… Kyniä on saatavalla ihan Akateemisessa kirjakaupassakin, joskin värivalikoima saattaa siellä olla suppeampi. Nettikaupoista en ole tilannut, mutta Pigma Micronin kyniä näyttäisi olevan ainakin Taidetarvikkeet.org-kaupassa: https://www.taidetarvikkeet.org/tuoteryhma/sakura. Rever-verkkokaupassa on...
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Muistamasi järjestö voisi olla Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, joka on järjestänyt useita tilaisuuksia, mm. vuonna 2019 Helsingin Uudessa lastensairaalassa tapahtuman Kuka kuuntelee harvinaisesti sairasta köyhää?:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/2018/12/www-kukakuhttp-www-…;
Alla linkki verkoston sivuille:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Kyseinen romaani voisi hyvinkin olla Magnus Millsin Taivaanrannan kulkijat (WSOY, 2001). Kirjasammossa julkaistun sisältökuvailun voit lukea täältä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1545
Margot on helmeä tarkoittava nimen Margaret muunnos. Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin kirjastot.fi -sivustolla ja alkuperäisen vastauksen pääset lukemaan oheisesta linkistä.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Satu on julkaistu omana, WSOY:n kustantamana teoksenaan vuonna 1983. Lisäksi se löytyy kokoelmista Pieni aarreaitta 1 (WSOY, 1991) ja Valtterin matkassa : suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan ja niitä ei valitettavasti voi uusia verkossa, sillä uusimisen yhteydessä tarkistetaan vastuuhenkilön henkilötiedot.
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Ja aika vaikea myös etsiä.
Helmet-sivusto ei toimi kuten kauppa, joka ehdottaa automaattisesti jotain samantapaista.
Kirjasto käyttää asiasanoja kuvailemaan aineiston sisältöä eli valitsemalla jonkin kirjan asiasonoista tärkeimmät ja kirjoittamalla ne tarkennetuun hakuun voi hyvinkin löytää uusia samantapaisia kirjoja. esim. Eläkeläiset ja rakkaus tai Huumori, arkielämä ja vanhuus
Ja aina voi kysyä satunnaisen kirjastotädin tai sedän suosituksia.
Hei,
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti useammastakin eri nuottikokoelmasta. Esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:ssä on nuotti kyseiseen kappaleeseen.
Nuotti myös monesta muusta nuottikirjasta. Voit tehdä haun esim helmetin sivuilta tai finna.fi sivujen kautta. Tai asioida paikallisessa kirjastossa (mielellään musiikkiosastolla), josta suurella todennäköisyydellä nuotti löytyy heti hyllystä. Nuotti löytyi sen verran monesta teoksesta.
Löysin sanalle "ihq" merkityksen, joka tarkoittaa ihanaa tai "ihkua" ja seuraavassa myös selitys tälle slangi-sanalla.
ihq/ihku - ihana, ainoastaan suomalaisessa slangissa. Tavataan usein pissisten ja teinixien puheessa ja kirjoituksissa. Mukana tavataan joskus myös liitteitä, jolloin "ihana" voidaan ilmaista esim. "ihqraxupoxu". Käytetään usein myös ironisesti.
Tietonepeleistä löytyy tietoja ja yhteyslinkkejä seuraavalta sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonepeli
Peleistä keskustellaan mm. Pelikoneen sivuilla, josta voi varmasti kysellä pelien merkityksiä:
http://pelikone.fi/users.php
Toinen keskustelusivu:
http://www.pelikulma.net/keskustelu/konsolit-ja-pelit-t5614.html
Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272.
