Hei,
Kyseinen runo on nimeltään on "Tsou-y" ja se löytyy teoksesta Shih king = laulujen kirja (Cosmoprint, 2001, suom. Toivo Koskikallio). Tosin hän ei ammu lintuja, vaan porsaita.
Koko runoa en tähän voi kopioida, mutta runo löytyy teoksesta s. 19 (runo numero 25).
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Selkee on sekä asutus- että sukunimi. Kylännimenä se on esiintynyt Mouhijärvellä jo 1500-luvulla. Mouhijärvellä sijaitsee myös Selkeen kartano. Ruovedellä on syntynyt vuonna 1852 August Selkee. Siellä nimi on myös kantatilan nimi. Ehkä sukunimi on yleistynyt 1800-luvulta lähtien.
Lähteet ja lisätietoa sukunimestä:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Sukunimi-info : Selkee
Lisätietoa Selkeen kartanosta (Kartano mainitaan kirjojen asiasanoissa):
Kauko Ruotsalainen: Sukujemme elämänvaiheita ja perinnetietoa (2006)
Vammalan seudun sukututkijat : vuosikirja. 2014
Risto Vasara: Mouhijärven emäpitäjän ja Selkeen virkatalon vaiheita (1975)
Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
Intiassa isolla osalla väestöstä ei ole ollut käytössä lainkaan saniteettitiloja, vaan tarpeet on tehty ulos. Viime vuosina mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä on kuitenkin myös Intiaan alettu rakentaa enenevässä määrin vessoja, koska niiden puute aiheuttaa muun muassa tauteja. Myös Intian pääministeri Narendra Modi johtaa hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tai jopa lopettaa vessojen puutteesta johtuva tarpeiden tekeminen ulos.
Vessa intiassa on kuitenkin perinteisesti ollut erilainen kuin meillä: siellä on yleensä ns. kyykkyvessa eli wc-allas on lattiassa ja tarpeilla käydään kyykyssä. Wc-paperia ei intialaisissa vessoissa yleensä ole, vaan puhdistaminen suoritetaan vedellä.
Matkasto-lehden artikkeli intialaisista...
Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta
Suomen musiikin historia
Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät:
2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003.
Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002.
Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006.
Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004.
Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja:
http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html
http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html
http://www.ude.de/gulik/
Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Ohessa muutama kirjailija, joilta löytyy ruotsiksi käännettyjä teoksia. Linkistä pääset katsomaan teoksen tietoja ja tekemään varauksen.
Sayaka Murata: Hur mår fröken Furukura (Japani, 162 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3991499
Oyinkan Braithwaite: Min syster, seriemördaren (Nigeria, 223 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4003719
Mohsin Hamid: Exit väst (Pakistan/Iso-Britannia, 218 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3636063
Ananda Devi: Eva ur spillrorna (Mauritius, 182 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4034071
Cesár Aira: Fri flykt framåt (Argentiina, 329 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3158974
Chimamanda Ngozi Adichie: Lila hibiskus (Nigeria, 277 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.677376
Yaa...
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Paljon puhuttu "Volgan mutka" on sijoitettavissa juuri kysymyksessä viitatulle seudulle, Volgan keskijuoksun tienoille, Volgan sivujokien Okan ja Kaman välille. Juha Janhusen artikkeli Euraasian alkukodit kirjoituskokoelmassa Pohjan poluilla (Suomen tiedeseura, 1999) täsmentää fennougristien Volgan mutkalla tarkoitettavan aluetta "mordvan, marin ja udmurtin puhuma-alueen läheisyydessä Volgan vesistön ja Uralin vuoriston välisellä seudulla".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa Juha Janhonen, Euraasian alkukodit. – Teoksessa Paul Fogelberg (toim.), Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan
Muumimania -blogin mukaan Millenium -mukin mediaanihinta on noin 250€. Mediaanihinnat on laskettu huuto.net:issä myytyjen mukien myyntihinnoista.
http://muumimania.blogspot.fi/p/hintaseuranta.html
Aamulehden logolla varustettu Millenium -muki oli taasen myyty ihan äskettäin 421€:lla. https://www.huuto.net/kohteet/arabian-muumimuki-millenium--v-1999---200…
Runo onkin Antero Kajannon, ja se on hänen kokoelmastaan Paarma: eläintarinoita. Runon nimi on Turilaan ristiäiset (s. 46). Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164654__Spaarma__Orightre…
Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila
Näkemiin vaan muru -sarjan tuotantokaudet 1-2 ja 4 ovat lainattavissa Piki-kirjastoissa. Yksi dvd-levyistä on vain Ylöjärvellä, joten siihen voit tehdä seutuvarauksen (2 €). Kausi 3 näyttää puuttuvan, olisiko levy mennyt huonoon kuntoon ja poistettu. Sen siis joudut kaukolainaamaan. Kaukolainan voi tilata kirjaston tiskiltä tai oheisella lomakkeella: E-lomake - PIKIn kaukopalvelutilaus (tampere.fi)
Lisätietoa ja Piki-kirjastojen kaukopalvelun hinnaston löydät tästä linkistä: kaukopalvelu - Arena - PIKI-verkkokirjasto
Särkänniemen laitelista löytyy heidän omilta verkkosivuiltaan osoitteesta sarkanniemi.fi. "Huvit ja ruokailu" -välilehden alta pääsee selaamaan laitteita.
Kuvaillun kohtauksen perusteella kyseessä voisi olla John Carpenterin Hulluuden syövereissä (In the mouth of madness, 1994). Televisiossa se on esitetty MTV3:n ohjelmistossa 28.9.1999.
Kotimaisten kirjastojen kokoelmissa Carpenterin elokuvaa ei näytä olevan tarjolla. Kaupallisilta toimijoilta sitä on kyllä saatavilla suomeksi tekstittämättömänä versiona.
Sukututkimus on aina hieman haasteellista.
Oletan, että kyse on 11.3.1751syntyneestä ja 13.10.1804 kuolleesta Georg Napierista? https://www.geni.com/people/Colonel-Hon-George-Napier/6000000000003325370
Hänestähän on tietoja myös Wikipediassa Perheen tyttäristä ei sen sijaan näytä löytyvän tietoa netistä. (ainakaan kovin helposti)
Englannin historiasta paras tieto löytyy tietenkin englannista. BBC on koonnut vinkkejä 1700- ja 1800-lukujen sukututkimuksesta kiinnostuneille. http://www.bbc.co.uk/history/familyhistory/next_steps/adv_07_17_and_18_01.shtml
Kenties myös Englannin kansalliskirjastosta tai Family history Federatiosta voisi olla asijantuntija-apua.
Suomessa voisit kokeilla British Councilia....
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Halal:ista kerrotaan näin sivulla
http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/islam.html
Kulttuurit kanssamme:
Halal(sallittu) -ruoka on tehty islamin sääntöjä noudattaen. Halal-teurastus edellyttää, että teurastettavan eläimen pää käännetään Mekkaan päin ja lausutaan: ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen” ja sitten sen kaulavaltimo katkaistaan veren pois valuttamiseksi. Useissa länsimaissa tällainen teurastustapa on sallittu. Suomessa sen ehtona on eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta.
Islamilaisen ruokaetiketin mukaan ruokaa kuuluu aina tarjota kaikille ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa. Hyviin tapoihin kuuluu kestitä vierasta ylenpalttisesti. Vieras osoittaa kohteliaisuuttaan isäntiä kohtaan jättämällä lautaselleen...
