Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä ovat luettavissa tällä hetkellä (25.10.2018) kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet. Sanomalehtiä ovat saatavilla myös mikrofilmeinä
Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusalissa (maakuntalehdet vuoteen 1946 lukusalin hyllyssä) sekä Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa, file:///C:/Users/granlni/Downloads/mikrofilmatut%20lehdet%20(1).pdf
Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava:
Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984).
Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
Jenna on kansanomainen muunnos nimestä Johanna. Nimipäivä on 21.7. Johanna puolestaan tulee Raamatusta, ja heprean kielessä nimi merkitsee 'Jahve on armollinen'. Johanna on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1705 ja Jenna vuodesta 1995. - Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja; Suuri etunimikirja /Pentti Lempiäinen.
Merja Jalosta löydät tietoa ainakin Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (toim. Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen, 1996).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta ennenkin. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun: Merja Jalo.
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan...
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi.
Kyseessä on Elina Aron kirja Ystävämme Karoliina (1955, Valistus). Siinä kerrotaan kirvesmiehen tyttärestä Karoliinasta, köyhästä Emiliasta, joka haluaa tanssijaksi, ja sahan kartanon Hildurista. Karoliinalla on vaikea niveltulehdus, joka vaikeuttaa kävelemistä. Sen takia hän tosin pääsee kouluun ja asumaan täti Saldeenin hospitsiin. Koulussa hän ystävystyy rikkaan Hildurin kanssa, vaikka kotipaikkakunnalla he eivät ole tunteneet toisiaan. Kirja kertoo koulunkäynnistä, ystävyydestä, pienistä tapahtumista ja suurista tapahtumista tyttöjen elämässä.
Kirjasta on tullut vuonna 1978 uusi painos. Jos oikein muistan ensimmäisen painoksen alkua, Karoliinan tyttären mietelmiä, niin jotain käsitöissä oli modernisoitu. Puhuttiinkohan...
Tarkoitatko elokuvaohjaaja Leni Riefenstahlia?
Ratamo-kirjastoista löytyy hänen vuonna 2008 suomennettu elämäkertansta:
Bach, Steven: Leni Riefenstahl
Hänen tunnetuimmat propagandaelokuvansa ovat Tahdon voitto ja Olympia.
Tai kyseeseen voi tulla myös Gerda Taro. Hänestä ei valitettavasti löydy materiaalia Ratamo-kirjastoista.
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968).
Washington Irvingin (1783-1859) "The Legend of Sleepy Hollow" ei valitettavasti ole suomennettu. Irving oli eräs 1800-luvun rakastetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista amerikkailaisista kirjailijoista, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan "Rip Van Winkle" ja "The Legend of Sleepy Hollow". Näissä kertomuksissa kuten myös "Diedrich Knickerbockerin New Yorkin historiassa" Irving kirjoitti ylistävään sävyyn New Yorkin hollantilaisasukkaiden kansantavoista. Tim Burtonin elokuva Päätön ratsumies (1999) perustuu Irvingin romaaniin, esim. nettisivu http://www.sunpoint.net:81/~elokuvat/arvostelut/sleepy_hollow/index.html . Englanninkielinen kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Internetistä "The Legend of Sleepy Hollow'n" alkuperäisteksti...
Radio- ja televisioarkiston tietokannan mukaan ohjelman ensimmäinen lähetys oli 19.4.2014 klo 20.07-21.00.
Liete on toimittanut myös Rocktoimittajan iltapäivällinen -nimistä ohjelmaa Yle Radio Suomessa. Sen ensilähetys oli 5.1.2014 klo 16.05-17.00.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+illallinen&sort=broadcast_asc
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+iltap%C3%A4iv%C3%A4llinen&sort=broadcast_asc
Vanhoja lainattavia Koiramme-lehden vuosikertoja löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Sieltä löytyvät mm. lehden vuosien 1971 ja 1973 vuosikerrat:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.151552
Lehdet on mahdollista saada lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuosi 1972 valitettavasti Varastokirjastosta puuttuu. Kaikki vuosikerrat ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Näitä lehtiä ei saa kotilainaan. Viikin kampuskirjasto toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Koronatilanteen takia mm. kirjaston lukutilat ovat poissa käytöstä ainakin 14.3.2021 asti. Alla lisää tietoa:
https://helsinki....
Verkosta löytyy useita erilaisia ohjeita pihlajanmarjahillon tekoon. Yleensä neuvotaan ainakin perkaamaan ja huuhtelemaan/pesemään marjat. Sen jälkeen voi tehdä hillon tavalliseen tapaan keittämällä. Saman kaltaista ohjeistusta löytyy myös monista säilöntäoppaista.
https://www.ruokatieto.fi/keittokirja/ruokaohjeet/pihlajanmarjahillo
https://www.kaleva.fi/pihlajanmarja-on-hienostunut-herkku/1979356
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/67174/Iso%C3%A4idin%20pihlajan…
https://www.meillakotona.fi/reseptit/pihlajanmarjahillo
