Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Antamiesi tietojen perusteella runo on Kasimir Leinon Äidin sydän, joka löytyy hänen teoksestaan Runoja (1899).
Kirja löytyy esimerkiksi DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sivulta https://digi.kirjastot.fi/files/original/38a871957319d986135f8a1d2f538f72.pdf.
Runo löytyy myös Kainuun Eino Leino -seuran ry:n sivuilta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kasimir-leino/kasimir-leinon-runoja/aidin-sydan/
Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227.
Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf).
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta...
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista.
Miro on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslaw. Nimi mainitaan ortodoksisessa kalenterissa 17.8. Läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen augustinolaismunkkiin Miroon, joka kuoli vuonna 1611. Hänen muistopäivänsä on 12. syyskuuta. Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun...
Kiinnostava kysymys, johon on perin vaikea vastata ilman kovaa työtä. Albumin sisältämien levyjen lukumäärä ei ole asia, jota normaalisti pystyisi hakemaan. Siitä päätellen, ettei kysymykseen ole tätä nopeammin vastattu, ei kellekään muullekaan ole tullut määritelmän täyttävää kokonaisuutta mieleen.
Oletan, että kysyjä on tarkoittanut populaarimusiikkia, sillä taidemusiikin puolella monen levyn albumit eivät ole harvinaisia, kun pitkää oopperaa ei aina saada mahtumaan kahdellekaan levylle. Esimerkiksi Aulis Sallisen "Punainen viiva" julkaistiin kolmen LP-levyn muodossa, samoin Joonas Kokkosen "Viimeiset kiusaukset".
On ehkä syytä vielä täsmentää, tarkoitetaanko "triplalevyllä" sekä vinyyli- että CD-levyjä. Jälkimmäiseen mahtuu enemmän...
Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti
Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä:
https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/
Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.
Voit etsiä itse sopivia lauseita eri Raamatunkäännöksistä. Sivustolta https://raamattu.fi/kaannokset löydät linkkejä useisiin eri Raamatunkäännöksiin. Useimmat versiot voit avata kirjautumatta ja kirjoittaa hakuruutuun haluamasi sanat. Saat sitten hakutulokseksi Raamatunlauseita, jotka sisältävät toivomasi sanat. Mikael Agricolan käännös ja Uusi testamentti nykysuomeksi edellyttävät kirjautumista. Hakua ei voi muuten käyttää.
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä...
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Elektroniikka-alan oppikirjoista löytyy jonkin verran perustietoa elektroniikkakomponenttien jäähdytyksestä. Tässä muutama esimerkki:
Elektroniikan perusteet (Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen 2002)
s. 83 käsitellään jäähdytyselementtien mitoittamista
Analogiasuunnittelu (Koskinen, SanomaMagazines 2002)
Luvun "Audio-pääteasteet" yhteydessä s. 137 alkaen käsitellään hieman laajemmin jäähdytyksen mitoitusta.
Analogiaelektroniikka (sarja Elektroniikka 2000, Johnsson, IS-VET 1999)
s. 142 alkaen käsitellään puolijohteiden jäähdytystä
Internetistä löytyy lisäksi hieman käytännön läheisempää tietoa mm. jäähdytyssiilien toiminnasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Heatsink#Heat_sinks
Tämä Wikipedian englanninkielinen artikkeli elektronisten laitteiden...
Runon Oi, hän astui usvaan ja on poissa kirjoitti Kirsi Kunnas. Se on päätösruno vuonna 1986 julkaistussa kokoelmassa Valoa kaikki kätketty ja sisältyy myös Kunnaksen vuosien 1947-86 runotuotannon yksiin kansiin kokoavaan teokseen Puut kantavat valoa.
Hyvin on runo muistiin jäänyt. Rivitys vain poikkeaa hieman julkaistusta versiosta (ensimmäinen virke on kokonaisuudessaan omalla rivillään, toinen virke on jaettu kolmeen osaan siten, että kaksi viimeistä sanaa ovat riveillään yksin, "askelistaan" hieman vasemmalta sisennettynä) ja sanojen "vieläkin" ja "ruoho" välistä puuttuu olla-verbi.
Tarkoitat varmaankin kirjojen selässä olevia signumeita. Niitä on eri kirjastoissa ja eri aikoina käytetty hyvinkin erilaisia, ja riippuu ihan tapauksesta, miten helppoa tai vaikeaa niiden irrottaminen on. Kaikkein vaikeinta se tietysti on, jos signumtarra on kirjan kansimuovin alla.
Nykyisin käytössä olevat signumit irtoavat yleensä siististi ja jälkiä jättämättä, kun vetää ne irti varovasti nurkasta alkaen. Jos irti vedetty tarra jättää jäljen tai jos esim. paperinen tarra-aines ei suostu irtoamaan ilman liuotinta, voit kokeilla esimerkiksi seuraavia aineita:
VP Sitrus puhdistusliuotin
3M Cleaner spray
Weicon Label remover
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
