Kyseinen selitys on ainakin Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja. Lapsille ja nuorille sopivia puuaiheisia (osin fiktiivisiä) kirjoja ovat mielestäni Ensimmäinen puukirjani (Klinting); Sohvin puukirja (Casta); Lasten puukirja: happamia sanoi kettu ja 20 muuta puutarinaa lapsille (Falk); Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (Hjelt); Uppo-Nallen puukirja (Taina); Enni ja metsän puut (Myllyneva). Kirjojen saatavuutta Joensuun seutukirjastosta voi tarkistaa internetistä http://jokunen.jns.fi/ tai asioimalla lähikirjastossa.
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä Parnassossa julkaistu Juhana Rossin käännös vaikuttaa olevan ainoa Cranen runosta tehty suomennos.
Parnasson vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä.
60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta...
Hei, Kyseessä lienevät Sari Rainio & Juha Rautaheimo. Kirjoittaneet kaksi dekkaria: Vainajat eivät vaikene (Siltala, 2021) ja Vaeltavat vainajat (Siltala, 2022)
Hautapaikkoja voi olla vaikea löytää. Seurakunnat rekisteröivät kuolleiden nimet, mutta aina hautapaikasta ei ole merkintää.
Seurakuntien keskusrekisteristä kannattanee aloittaa hakeminen.
Tässä yhteystiedot Helsingin toimistoon:
Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-15.45
Osoite: Kolmas linja 22 B; 00530 Helsinki
http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Kaari Utriosta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Miten kirjani ovat syntyneet; 4, 2000
Taiteen huipulta: taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Suomessa 1997, 1998
Kotimaisia nykykertojia, 1997
Kotimaisia naistenviihteen taitajia, 1999
Lisäksi Aleksi-tietokannasta löytyy aika paljon lehtiartikkeleita, pääset katsomaan Aleksia kirjastossa.
Kaari Utriosta löytyy sivuja myös hakemalla esim. Googlesta, esim kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on lyhyt esittely Kaari Utriosta http://www.tammi.net
Kaari Utrion kotisivu on: http://www.amanita.fi/
Vieraan kielen oppiminen on yksilöllistä. Samassa ajassa kun toinen käyttää jo kieltä sujuvasti, toinen on vasta päässyt alkuun. Varmaa vastausta siihen, kuinka hyvin uutta kieltä voi vuodessa oppia, on mahdoton antaa.
Julkaisussa Out-of-classroom language learning (editors: Kari K. Pitkänen ... [et al., 2011) on Mirjami Matilaisen artikkeli nimeltä Espanjankielisessä maassa vaihdossa olleiden korkeakouluopiskelijoiden kieli- ja oppimiskokemuksia. Hänen haastattelemiensa opiskelijoiden vastauksista löytyi kolme kielen oppimista helpottavaa tekijää: opiskelija oli kielen kanssa jatkuvasti tekemisissä, eli sitä oli pakko alkaa puhua ja ymmärtää pärjätäkseen, aiemmat vieraan maan kielen opinnot auttoivat ja nopeuttivat oppimista ja oma...
Vanhat Vaasa-lehdet ovat meillä luettavissa mikrofilmeinä. Voit varata aikaa mikrofilminlukulaitteelle numerosta 0401836343. Mikrofilmit ja niiden lukulaite sijaitsevat pääkirjaston Uutisalueella.
Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus tulostaa.
Kronologisessa järjestyksessä ensimmäinen C. S. Lewisin Narnian tarinoista on Taikurin sisarenpoika (The Magician’s Nephew, 1955).Ilmestymisjärjestyksessä ensimmäinen Narnia-kirjoista on Velho ja leijona (The Lion, the Witch and the Wardrobe, 1950).Lasten- ja nuorten sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, 2019)
Tässä muutamia muutamia tietoja, jotka Jyväskylä-kokoelmasta vastaava informaatikkomme löysi.
Seinämaalauksen kautta selvisi seuraavaa:
Julkiset taideteokset Jyväskylässä (jkl.fi)
O.H. Wahlström rakennutti talon K.A. Nylundin piirustusten mukaan vuokra-asuintaloksi 1926.
Goodyearin seinämainos, Puistokatu 21
Taiteilija Felix Ojasen vuosien 1929-1930 vaihteessa maalaama Goodyearin mainos on luultavasti Jyväskylän vanhin seinämaalaus. Autonrenkaita mainostava teos paljastui julkisivuremontin yhteydessä 1990-luvulla. Edustavana esimerkkinä oman aikansa mainontatavasta se päätettiin entisöidä. Vuonna 1926 rakennettu talo, jonka seinää maalaus koristaa, on ensimmäinen Puistokadulle rakennettu kerrostalo.
Lähde: Suur-Jyväskylän...
Kissa-kirja on Paletin 1957 julkaisema kirja "Mirri, sininen kissa". Kirja kuului Veitikka-sarjaan. Tekijä on Probst, Pierre.
Toista kirjaa emme ikävä kyllä löytäneet.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten vastaus on varsin yleinen. Vastauksen tiedot perustuvat pääasiassa Maahanmuuttoviraston sivun tietoihin. Suomen kansalaisuuden menettäminen on harvinaista. Kansalaisuuden menettää automaattisesti 22-vuotias, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jolla ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Muuten Suomen kansalaisuuden voi menettää ainoastaan henkilö, joka on saanut kansalaisuuden anomuksesta ja jonka anomuksessa on ollut tarkoituksellisesti vääriä tietoja. Tämä koskee myös kaksoiskansalaisia. Suomi sallii kaksoiskansalaisuuden eikä toisen maan kansalaisuus ole syy menettää Suomen kansalaisuutta.
Myös oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja on ...
Osa Knalli ja sateenvarjo -jaksoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kyseisen Radioteatterin esityksen jaksoja voi lainata myös CD-levyinä kirjastoista. Niitä löytyy myös erilaisista verkkokaupoista, suoratoistopalveluista sekä Ylen Tallennemyynnistä.
Voisikohan kyseessä olla esim. Hermes : antiikin lukemisto | Helmet-kirjastot | helmet.fi. Ainakin kuvailujen perusteella tämä saattaisi olla etsitty teos.Jos tämä ei kuitenkaan ollut oikea kirja, niin sitä voisi yrittää etsiä myös näiden seuraavien joukosta kreikka* mytologia | Hakutulokset | helmet.fi. Listauksessa on sekä lasten että aikuisten aineistoa, joka on julkaistu ennen vuotta 2000.Helmet-verkkokirjastossa ei näin vanhoista teoksista ole yleensä saatavilla kansikuvia, mutta kopioimalla kirjan nimen ja etsimällä sen avulla verkosta kansikuvakin useimmiten löytyy.
Kyseessä on Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria (kuv. Helga Sjöstedt), joka sisältää kuvailemasi sadun Kissan sarvet. Satukirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946 ja siitä on sittemmin otettu useita uusintapainoksia. Kissan sarvet on teoksen sivulla 17. Teoksen sadut perustuvat kansansatuihin, joita Haavio on muokannut silmälläpitäen pieniä lapsia.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/helmet.1272234
https://www.helmet.fi/fi-FI
Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Kysymyksen alun perin englanninkielinen Coetzee-sitaatti on peräisin Scenes from provincial life -trilogian toisesta osasta Youth: "Besides, who is to say that the feelings he writes in his diary are his true feelings? Who is to say that at each moment while the pen moves he is truly himself? At one moment he might truly be himself, at another he might simply be making things up. How can he know for sure? Why should he even want to know for sure?"
Ruotsinkielinen lainaus on Thomas Preisin käännöksestä Ungdomsår : scener ur ett liv i provinsen: 2. Kirjan suomentaja Seppo Loponen tulkitsi samaisen tekstikohdan seuraavasti: "Kuka sitä paitsi voi sanoa, että hänen päiväkirjaan kirjoittamansa tunteet ovat hänen todellisia...
