Suomennettuja irlantilaisia, melko uusia dekkareita, ovat Brian McGillowayn: "Hirsipuukuja" ja Ken Bruen "Jack Taylor". John Banvillen teoksista vain "Todistajan kirja" löytynee helposti. Klassikkoja, jotka eivät ehkä ole dekkareita, mutta hyviä irlantilaisia, ovat Anne Enrightin "Valvojaiset", Flann O'Brienin "Kolmas konstaapeli", Emma Donoghuen " Huone" ja Seamus Deanen "Lukuhetkiä pimeässä".
Dramaattista jännitettä on näissä vähän vanhemmissa teoksissa: Elizabeth Bowen: "Sydämen kuolema", Iris Murdoch: "Nunnia ja sotilaita", James Joyce: "Dublinilaisia". Aitoa Irlannin 1920 -luvun kuvausta löytyy Eugene O'Neillin näytelmistä.
Mikäli tarkoitat kirjojen arviointia Helmetissä, se tapahtuu vaikkapa näin. Kirjaudu kirjastokortilla ja pin-koodilla Helmetiin ja etsi teos, jonka haluat arvioida. Teoksen tiedoissa on sininen linkki Kirjoita ensimmäinen arviointi. Klikkaamalla linkkiä aukeaa Arviointi-lomake. Kun arviointisi on tarkistettu, se ilmestyy Helmetiin.
Voit myös etsiä ensin arvioitavan teoksen Helmetistä, klikata sitten Kirjoita ensimmäinen arviointi -linkkiä ja kirjautua vasta sitten korttisi numerolla ja pin-koodilla kirjoittamaan arvion.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseiset sanat ovat Eila Kivikk'ahon runosta nimeltä Kaupunkikuva, joka on alun perin ilmestynyt runokokoelmassa Niityltä pois (1951).
Sen lisäksi runo sisältyy ainakin Kivikk'ahon teoksiin Kootut runot (1975) sekä Kootut runot. Runot ja lyriikan suomennoksia 1942 - 1998, kolmas, laajennettu painos (1998).
Mainittuja teoksia on saatavana Helmet-kirjastoista.
Löysin kuusi kirjaa. Hain sanoilla tee ja yrtit ja rajasin ne aihesanoiksi (tarkennettu haku) Linkki Helmet hakutulokseen
Sinikka Piipon ja Pertti Salon kirja 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta vaikutti lupaavalta.
Mustaherukan lehdistä voi tehdä myös Louhisaaren juomaa eli Marskin simaa. Linkki Kotilieden ohjesivulle ja Linkki Marttojen ohjeeseen
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Kirjastot tekevät kirjahankintansa nykyään pääosin muutaman suuren tukkujakelijan kautta EU:n kilpailutussääntöjen takia, vaikka pienemmillä paikkakunnilla perinteinen oman kirjakaupan suosiminen saattaa sekin olla mahdollinen. Tärkeintä on tällöin tarjota uutuuskirja näille välittäjille, jotta ne voivat tarjota kirjan ostajille eli kirjastoille. Miten kirjaa yleisellä tasolla mainostaa, on sitten eri asia, mutta teknisesti ottaen kirjastoille on helpointa ostaa kirjansa näiltä välittäjiltä. Yleensä ns. suoraostoja tehdään vain sellaisissa tapauksissa, ettei kirjaa ole saatavana muuten kuin suoraan kustantajalta tai julkaisijalta.
Kaksi tärkeintä kirjastoille aineistoa välittävää tukkuria ovat Booky.fi (tuotetiedot@booky.fi), jonka...
Googlen karttapalvelu ei ole kaikilta osin ajantasainen. Google pyytääkin ilmoittamaan havaituista virheistä sivulla: https://support.google.com/maps/answer/3094088?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Me tehtiin nyt kirjastossa ilmoitus virheestä, toivottavasti korjautuu pikaisesti.
Hei!
RT- ja LVI-kortistoja voi käyttää kuka tahansa Vantaan kirjastojen tietokoneilla. Niitä ei siis voi käyttää kotoa käsin. Kirjaston koneelta kannattaa valita Chrome-selain. Et tarvitse kirjastokorttia tietokannan käyttämiseen, mutta kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Sanat ovat virrestä Ah, etkö sä huoli mun kihloistani, sen viimeisestä säkeistöstä:
5. Sun mustaksi päivä on polttanut, / kun yks olet ahdistetuista, / vaan niin olen sinuhun rakastunut, / etten sinun rumuuttas muista. / Sä syntinen olet ja saastainen, / vaan mielellän' anteeksi annan sen, / kun vain sinut omaksi saisin.
– Siionin virret (Herättäjä-yhdistys, 1958)
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan...
Kupittaan savella oli tuotannossaan myös eläinfiguureja. Niitä ovat muovailleet ainakin Kerttu Suvanto-Vaajakallio ja Anja Salonen-Rantanen. Ainakaan näistä kirjoista krokotiili- tai sisiliskohahmoa ei kuitenkaan löytynyt:
- Kupittaan Savi / Tuula Salakari ja Harri Kalha (2011)
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy (1996)
Se ei ollut myöskään laatutavara.com-sivuston Kupittaan saven figuureiden joukossa. Sivustolta voi etsiä myös muiden valmistajien figuureja.
https://www.laatutavara.com/tuote-osasto/koriste-esineet/figuurit/page/2/?filter_valmistaja=kupittaan-savi
Luettelo Kupittaan saven signeerauksista löytyy signaturer.se-sivustolta. Yksi MH -signeeraus joukossa on (Maria Hillasto), mutta aika eri tavoin muotoiltuna...
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
Kyllä voi.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita A4 ja A3-kokoisena. Tulostaminen maksaa 0,20 euroa per sivu ja tulostuksen voi maksaa kortilla tai sähköisesti. Käteismaksua ei ole. Helmet
Jos suomennoksesta on julkaistu äänite, sitä voi etsiä Yleisradion arkistopalveluista. Fono.fi-palvelusta voi etsiä tekijän tai kappaleen nimellä. Don Moen on listattu alkuperäissäveltäjäksi kolmeen kappaleeseen, mutta yksikään näistä ei ole "God Will Make a Wayn" suomennos. Tietokanta päättyy vuoteen 2022. Kappaletta ei löydy myöskään Suomalaisten äänitteiden tietokannasta fenno.musiikkiarkisto.fi. Tämä tietokanta päättyy vuoteen 1999.
Discogs-äänitetietokannasta voi hakea Don Moenille kreditoituja lauluja. Hakutuloksia voi selata tästä. Yhtään sopivaa ehdokasta ei näy, mutta tietokanta ei välttämättä listaa kaikkia julkaisuja ympäri maailman. Sama koskee myös vastaavaa AllMusic-sivustoa. Myöskään cover-versioita listaava...
Conn Igguldenilla on uusi kolmiosainen kirjasarja, joka on julkaistu Ateenalaiset-sarjan jälkeen. The Nero trilogy-sarjan kirjat keskittyvät Roomaan, ja erityisesti keisari Neroon. Kirjasarjan kaikki osat on jo julkaistu englanniksi, eli 1. "Nero", 2. "Tyrant" ja kolme "Inferno". Kirjasarjaa ei olla vielä käännetty suomeksi.
Olisiko kyseessä kirjasarja Neljä Leijonaa? Nimimerkki P.O. Järvinen on kirjoittanut kahdeksan Tammen julkaisemaa kirjaa vuosina 1981-1984. Sarjan neljännen osan nimi on Neljä Leijonaa ja tsaarin koru. Kaikki sarjan osat ovat saatavilla Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=P.+O.+J%C3%A4rvinen+nelj%C3%A4+leijonaa&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKyyti%2F%22Lasten ja nuorten kirjasarjoja voi etsiä teoksesta Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat. Kirjaan voi tutustua kirjastossa.
Lainatuimmat aikuisten kaunokirjat vuonna 2021
1. Enni Mustonen: Pukija (378 lainaa)
2. Delia Owens: Suon villi laulu (321 lainaa)
3. Paula Nivukoski: Mainingin varjo (277 lainaa)
4. Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (274 lainaa)
5. Enni Mustonen: Näkijä (258 lainaa)
6. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (253 lainaa)
7. Miika Nousiainen: Pintaremontti (250 lainaa)
8. Camilla Läckberg: Kultahäkki (245 lainaa)
9. Lucinda Riley: Kuun sisar ja Enni Mustonen: Sotaleski (244 lainaa)
Lainatuimmat aikuisten tietokirjat vuonna 2021
1. Helena Jouppila: Neloset : Jouppilan sisarusten tarina (285 lainaa)
2. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (253 lainaa)
3. Sirkka Hirsjärvi: Tutki ja kirjoita (249 lainaa)
4....
Venäjän kielellä on ollut voimakas vaikutus Puolassa 1700-luvun lopulta saakka. Toisen maailmansodan jälkeen venäjää opetettiin Puolan kouluissa pakollisena aineena 90-luvun alkuun asti. Sen takia 2010-luvulla valtaosa yli 40-vuotiaista puolalaisista osasi ainakin hieman venäjää, ja monille se oli ainoa vieras kieli, jota he osasivat. Sen sijaan nuoriso osasi paremmin englantia ja myös opiskeli sitä tai saksaa. 2010-luvun alussa valtaosa nuorisosta opiskeli englantia koulussa, venäjää vain prosentti. Tämä vaikutti siihen, mitä kieltä ulkomaalaisille puhuttiin.
Asenteisiin vaikuttivat myös historialliset ja taloudelliset syyt. Vuosisataiset kokemukset Venäjän ja Neuvostoliiton vallasta synnyttävät kielteistä...
