Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Tarkoitatteko Arvi Savolaisen kirjaa Kunnanjohtajan kujanjuoksu? Minun käsittääkseni Arvi Savolainen toimi Vieremän kunnanjohtajana. Mikä ei tietenkään sulje pois sitä, että hän olisi ollut myös Laitilan kunnanjohtajana.
Eikä ainakaan sitä, että Laitilan kunnan luottamusmiehet saivat kirjan joululahhjaksi.
"Kirjani on puheenvuoro. Se
pyrkii kertomaan siitä henkisestä väkivallasta,
joka kunnanjohtajiin saattaa kohdistua,
sanoo Vieremän kuntaa 25 vuotta
palvellut kunnanjohtaja Arvi Savolainen
kotonaan Piikkiössä."
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti12005.pdf
Hämeenlinnan kirjastossa ei mainittua kirjaa ole, mutta tilaamme sen teille kaukolainaksi muualta. Samaa pätee siihen, jos kyseessä olisikin jokin muu kirja. Reippaasti...
Valitettavasti etsimääsi kirjaa ei ole Leppävaaran kirjaston tai muidenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nopeimmin saat siis kirjan käsiisi, jos lainaat sitä vaikkapa luokkatoverilta joksikin aikaa.
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia....
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kitku tarkoittaa lämmitettyyn saunaan jäänyttä savua:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Helsingin saunaseuran sivustolla taas kerrotaan, että savusaunan kiuas ja kivet on lämmitettävä riittävän kuumiksi ja puhtaiksi, jotta löylyvesi höyrystyy puhtaana, eikä saunaan tule tikua eli kitkua;
http://www.saunasaari.fi/finnish/sohjeita.htm
Sanat kitku, tiku ja kaiketi murteellinen sana tikku merkitsevät siis kaikki (savu)saunaan huonosti lämmitettäessä jäänyttä savua.
Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282).
Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on...
Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 10 b. on "nesteinen keuhkopussintulehdus (Pleuritis exsudativa), tapauksissa, joissa tauti on itsenäinen (idiopaattinen) eikä todettavasti esiinny muun sairauden lisätautina." Palveluskelpoisuusluokka A II:n merkitys tässä tapauksessa on "rauhan aikana yleensä 1 vuoden, sodan aikana 1/2 vuoden kuluttua tulehdusoireitten parannuttua. Yleinen tila ja ruumiinvoima hyvä." A II -luokkaan määrättiin yleensä tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi...
Suomen Rahaliikkeen verkkokaupassa välillä 1928-1933 lyöty vastaava markan raha näyttäisi maksavan 14.90 €. https://suomenrahaliike.fi/Suomen-itsenaeisyys-markka-1928-1933-24K-kultaus. Markan arvoon vaikuttaa tietenkin sen kunto. Kuntoluokat löytyvät vaikkapa Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 811-2009 arviohintoineen, joka löytyy Kouvolan pääkirjastosta.
Det finns flera böcker av C.L. Engel i huvudstadsregionens bibliotek, både på finska och svenska.
Om ni vill läsa era böcker hellre på svenska, kan man rekommendera följande:
Pöykkö, Kalevi : Carl Ludvig Engel
Wickberg, Nils Empirestudier
Var så vänlig och fråga i närmaste bibliiotek eller kolla själv : http://www.lib.hel.fi/plussa
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Seuraavalla sivustolla voi etsiä nimien kiinankielisiä versioita: http://www.chinese-tools.com/names/
Kirjoita sivuston hakukenttään hakemasi nimi ja paina search-painiketta. Tämän jälkeen paina alleviivattua nimeä, niin saat esiin kuinka nimi kirjoitetaan kiinan kielellä. Mikäli hakemaasi nimeä ei löydy, voit etsiä sitä sivuston foorumin kautta: http://www.chinese-tools.com/names/forum.html
Sivuston kautta löytyvät nimikäännökset näyttävät tältä:
Jessica: 杰西卡(Jié xī kǎ )
Minea: 麦妳 阿 (mai ni a)
Katriina on Katariinan muunnos. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ja tarkoittaa ´alati puhdasta´ (katharos 'puhdas, siveä'). Nimi on yksi kristikunnan suosituimmista naisten nimistä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava;
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Teos Ignatius-suku (toim. Liisa Poppius) löytyy Kansalliskirjaston (Unioninkatu 36) kansalliskokoelmasta jota saa käyttää vain kirjaston lukusalissa. http://www.kansalliskirjasto.fi
Lisäksi teos näyttäisi olevan myös Eduskunnan kirjastossa http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx ja Helsingin ulkopuolella Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa.
