Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei löydy kaikkia Animorphs- ja Megamorph-sarjojen osia.
Animorph-sarjan osat 23, 29, 30, 51 ja 53 löytyvät, Megamorphs-sarjasta löytyy vain osa 4.
Osoiteesta http://www.helmet.fi/ voit itsekin käydä katsomassa, mistä kirjastosta näitä on lainattavana.
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Joogafilosofiaan (mielletään mieluummin filosofiaksi kuin uskonnoksi) liitetään nykyään usein käsitteet mietiskely, meditaatio ja (vielä laajemmin) henkinen kasvu. HelMet-kirjastoista löytyy ensi alkuun muutama hyvä kirja:
- Kassila, Taavi: Onnellisuuden jooga (Basam Books, 2008)
- Roach, Michael: Tiibetiläinen joogakirja (Basam Books, 2005)
- Farhi, Donna: Kehon ja mielen joogaa (Otava, 2009)
Näissä kirjoissa kerrotaan juuri mietiskelytekniikoista ja joogafilosofiasta.
Internetistä löytyvää aineistoa katselin linkkikirjastoista (Makupalat ja Linkkikirjasto), joihin on koottu linkkejä myös joogasivustoille. Tässä muutama linkki:
- http://www.jooga.org/
"Suomen Sahaja Jooga -kotisivulla mm. kerrotaan, mitä on Sahaja Jooga, miten...
Tässä joitakin koiran tai muun lemmikkieläimen kuolemaan liittyviä kirjoja. Kirjat löytyvät kirjastoista.
Lasten- ja nuortenkirjoja
- Vaarin laika / kirjoittanut Mats Wahl
- Koirista parhain / Helena Meripaasi
- Kissaenkeli muuttaa taivaaseen / Tuula Korolainen
- Rakas koira, rakas kani / kirj. Martin Waddell ; kuv. Barbara Firth
- Koirien taivas / Emma Chichester Clark
- Eero / Posy Simmonds
- Petterin koiranpentu / Irmelin Sandman Lilius
Aikuisten kirjoja
- Amanda / Mirjami Hietala
- The curious incident of the dog in the night-time / Mark Haddon
- Sitä koiraa en unohda koskaan / toimittanut Aili Palmén
Tietokirjoja
- Spritea pelastamassa: tarina koiranomistajan ilosta ja tuskasta / Mark Levin
- Pet loss: a apiritual guide / Julia Harris
Hei,
juontajan työstä on ilmestynyt v. 2009 Marjo Kaivolan teos Tahdon juontajaksi: unelma-ammattiin ilman missikisoja.
Hyödyllisiä kirjoja yleisemmin voisivat olla useat puheviestinnän ja esiintymis- ja ilmaisutaidon kirjat, joita löydät kirjastosta luokasta 77.2. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kihlström: Karismakoodi. 2007
Karhu: Viesti vakuuttavasti. 1997
Kylänpää ym. Esitystaito. 1995
Nieminen: Esiinny eduksesi. 2009
Nilsson: Tehokas esiintymistekniikka. 1998
Stuart: Viesti tehokkaasti, esiinny vakuuttavasti. 2001
Tammivuori: Nauti esiintymisestä. 2000
Aulanko: Rohkeasti puhumaan. 1999
Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
Maija Grönholmin Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa -kirjan (1988) mukaan on "sile" lainaus ruotsin kielen hyytelöa tarkoittavasta sanasta "gele".
Teoksen
Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970
mukaan
Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi)
-Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu
-Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa)
-Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari
-Sortavalan lyseo
-Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat
-Sortavalan kauppakoulu
-Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu
-Ortodoksinen pappisseminaari
Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat:
Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
Vastasin juuri melkein samanlaiseen kysymykseen ja keräsin listan esihistoriaa käsittelevistä kirjoista. Keräsin siitä suurin piirtein Suomen alueelle sijoittuvat ja kaivoin vielä lisää mytologisempia kirjoja. Lista ei ole millään muotoa kattava, ja sinne tuli mukaan jonkin verran lasten- ja nuortenkirjojakin, ei tosin mitenkään kattavasti. Tässä on sitten lista:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Eino Leinon Helkavirsiä / Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen, Vesa Vitikainen [osa tarinoista sijoittuu esihistorialliseen aikaan]
Ennen päivänlaskua ei voi / Johanna Sinisalo
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet...
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Elämänalue on sosiaalinen ilmiö ja teoreettinen termi, jolla pyritään jakamaan elämä eri osa-alueisiin, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. Yhtä tarkkaa määritelmää ei ole.
Muun muassa tutkija Frank Martelan mukaan kolme tyypillisimmin nimettyä tai tärkeintä elämän osa-aluetta ovat työ, perhe ja vapaa-aika. (Lähde: https://frankmartela.fi/tag/psykologiset-perustarpeet/)
THL ei puhu varsinaisista elämänalueista, mutta tekee vastaavanlaisia ja paljon tarkempia jakoja elämänlaatua ja toimintakykyä mitatessaan: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne
Teoksessa Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea (Salmi & Lammi-Taskula,Gummerus, 2004)...
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
Ainakin seuraavat sivut kertovat Islannista:
Islannin suurlähetystön sivulta löytyvät hyvät artikkelit eri aiheista:
http://www.islanti.fi/
Muita suomenkielisiä sivuja ovat mm:
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?islanti.html
http://fi.soneraplaza.net/matkalaukku/perustiedot/maa/0,10193,ISL-info,…
Olitpa tosiaan valinnut vaikean aiheen. Kirjoitustaidon historiasta löytyy materiaalia, samoin Mesopotamian ja Egyptin historiasta. Kirjoitustaidon ja kirjanpidon merkityksestä talouden kehittymiseen joudut/jouduit itse päättelemään (ilmeisesti esseevastauksesi on jo tehty). Tässä kuitenkin muutama British Museumin hieno linkki Mesopotamiasta http://www.mesopotamia.co.uk/ ja erityisesti kirjoitustaidosta http://www.mesopotamia.co.uk/writing/index.html . British Museumilla on myös vastaavat sivut Egyptistä: http://www.ancientegypt.co.uk/menu.html ja http://www.ancientegypt.co.uk/writing/index.html
Kirjoitustaidon historiasta löytyy parhaiten kirjoista. Netistäkin tietysti, esim.
http://www.historian.net/hxwrite.htm
Valitettavasti yhdysvaltalaisesta nuorisokirjailijasta Louis Sacharista ei näytä olevan saatavilla tietoja suomeksi. Onnimanni-lehdessä vuodelta 2002, numerossa 3, on analysoitu Paahde-romaania. Häneltä on julkaistu suomeksi myös kaksi muuta romaania, joista myös löytyy arvosteluja ja esittelyjä internetistä.
Englannin kielellä kirjailijasta kyllä löytyy tietoa sekä internetistä että kirjallisuudesta. Viralliset kotisivut sijaitsevat osoitteessa http://www.louissachar.com. Perustiedot löytyvät myös kirjasta: International Who´s who of Authors and Writers 2004.
Lähteistä käy ilmi, että Louis Sachar on syntynyt USA:ssa vuonna 1954, hän on opiskellut lakia ja toimii nykyisin vapaana kirjailijana. Hänen vaimonsa nimi on Carla ja hänellä on...
Monetan asiakaspalvelun mukaan juhlarahan tämänhetkisen arvon tietää parhaiten Suomen numismaattinen yhdistys. http://www.snynumis.fi/. Puhelinnumero yhdistykseen on (09) 662281 tai 050-588 1105.
"Neiti Etsivä"-sarjan kirjoittajien tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Kirjoittajien identiteettiä pohditaan useassa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyvässä kysymyksessä/vastauksessa. Kuten mm. seuraavassa:
"Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (...
