Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
Piparkakkutaikinan voi toki pakastaa, mutta sitä ei kannata säilyttää liian kauan siellä. Taikina alkaa kuivua, kovettua ja halkeilla muutaman kuukauden jälkeen. Mutta kuukauden, parin verran voit kyllä säilyttää taikinaa pakkasessa.
Useimmissa piparkakkutaikinan ja piparkakkutalon ohjeissa suositellaan, että taikinan annettaisiin muhia ja kovettua jääkaapissa yön yli.
Netistä löytyviä ohjeita:
https://www.valio.fi/joulu/piparkakut/
https://www.yhteishyva.fi/ruoka/piparkakkutalon-teko-ohjeet/0519704
https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/piparkakkutalon-ohje-m…
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/piparkakkutalo
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Pianoa voi soittaa Espoon Sellon kirjastossa, Vantaan Tikkurilan kirjaston Aleksis-salissa ja digitaalipianoa Helsingin Kirjasto Kympissä. Tarkempia tietoja täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17401
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;476
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
Viulun soittomahdollisuudesta kannattaa kysyä Myyrmäki-talosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;5899…
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
Heinäveden historiaa käsittelevä sivusto (http://www.wikiwand.com/fi/Hein%C3%A4veden_historia#/ ) kertoo kunnan väkiluvun olleen 7 031 asukasta vuonna 1865. Heinäveden seurakunnan sivuilla (http://www.heinavedenseurakunta.fi/19) ilmoitetaan vuoden 1948 väestömääräksi 10 149 asukasta. Tilastokeskuksen sivuilla olevasta taulukosta kohdasta avainluvun muutos ajassa näkyy väkiluvun kehitystä vuosilta 1988-2014 (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=090).
Ira Levinin kirjasta Rosemaryn painajainen löytyy tietoja kirjasta Ilkka Mäyrä : Kiehtova ja kauhea demoni. Katkelmia Mäyrän kirjasta on myös Internetissä http://www.uta.fi/laitokset/taide/kirjallisuus/fantasia/kauhu.html
Teoksessa Verikekkerit on Rosemaryn painajaisesta pari sivua ja kirjallisuusarvosteluissa vuodelta 73 B/574. Kirjan Twentieth century crime & mystery writers mukaan Ira Levinistä on julkaistu 1988 teos: Fowler, Douglas: Ira Levin.
Rosemaryn pojasta tietoja on vaikeampi saada: kirja-arvostelu löytyy Portti lehdestä 1999, numero 3, sivuilta 111-112.
Internetin englanninkielisiä arvosteluja löytyy etsimällä esim. hakupalveluista http://www.alltheweb.com tai http://altavista.com. Muita hakupalveluja listattu osoitteessa...
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Jori Sivosen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Kuin joutsenlaulu", joka alkaa: "Jäi eilinen jo taa", sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Vainio, Juha: Lauluntekijä ja laulaja (Fazer Musiikki, 1990)
Randelin, Kake: Kop kop kop (Fazer, [1983])
Molemmissa nuoteissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja sanat.
Asla on lyhentymä nimestä Aslak, joka taasen on norjalaisperäinen nimi, jonka osat merkitsevät aasa-jumalaa ja taistelua. Suomen almanakassa Aslakin päivä on 23.2. Saamelaisessa almanakassa nimi esiintyy samalla päiväyksellä muodossa Ásllat.Aasat. Wikipedia.Aslak. Wikipedia.Suuri etunimikirja. Lempiäinen, Pentti. WSOY 1999.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/
josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Hakuja muotoiltaessa pitää vaihdella hakutermejä sen mukaan, miten saadaan tuloksia. Kirjastojärjestelmissä käytössä oleva Yleinen suomalainen asiasanasto YSA hyväksyy esim. asiasanatermit muoti, pukeutuminen, pukineet, pukuhistoria, tyylit, vaatetussuunnittelu, vaatteet, hiukset, kampaukset, peruukit, hiusala, kampaajat, parturi-kampaamot, parturit, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku ...
Verkossa YSA on VESA
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Internet-hauissa voi käyttää muitakin hakutermejä ja hakuja usealla hakusanalla, kaikkea mikä voi liittyä etsittäviin kysymyksiin.
Internet-lähteiden käytössä kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki. So. käytä asiallisia, mieluiten organisaatioiden ja oppilaitosten sivustoja. Vältä...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta ei kyseistä videotallennetta enää löydy. Mainintoja löytyy sen sijaan Joensuun, Kajaanin, Kokkolan, Lappeenrannan ja Vaasan maakuntakirjastoista. Alla olevasta linkistä löydät kaukopalvelun tilauslomakkeen. Varausmaksu on 4 euroa.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
