Tässä joitakin eteläamerikkalaisia kirjoja kokeiltavaksi:
Hernán Rivera Letelier on chileläinen kirjailija jolta on suomennettu kirja Elokuvankertoja. Se on köyhään chileläiseen kaivoskylään sijoittuva pienoisromaani nuoresta tytöstä, jolla on suuri tarinankertojan lahja.
Chileläinen Isabel Allende on kirjoittanut laajan tuotannon, johon kuuluu myös nuortenkirjoja. Petojen kaupunki on nuorille suunnatun fantasiasarjan ensimmäinen osa. Vaikka kyse on fantasiakirjallisuudesta, kirjat on sijoitettu selvästi Etelä-Amerikkaan. Sarjan muut osat ovat Kultaisen lohikäärmeen valtakunta ja Pygmien metsä. Aikuisten romaaneista esimerkiksi kiinnostava ja koskettava Henkien talo sijoittuu chileläiseen kulttuuriympäristöön.
Kolumbialaisen Nobel-...
Suomeen nyt vierailulle saapuva keisari on 125. Japanin historiassa. Juhani Lompololta on ilmestynyt uusi kirja: Taivaan pojat. Japanin keisarihuoneen erilainen historia. (Orienta, 272 s. 157 mk). Tästä kirjasta saat lisää tietoa myös naisten asemasta Japanin keisarihuoneessa.
Hankintaehdotuksen pystyy Vaski-kirjastoissa tekemään Vaski-verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://vaski.finna.fi ja valitse sivun yläreunasta, "Asiakkaalle"-valikosta kohta "Asiakkaana kirjastossa". Avautuvan sivun vasemmassa laidassa on valikko, josta valitse "Hankintaehdotus".
Palvelusta http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp löytyvät kaikki yleisten kirjastojen tietokannat, joihin on WWW-käyttöliittymä. Sieltä selviää esimerkiksi se, että kaipaamanne teos Kohtalon vuodet 1939-1945 kotiseudulla : kansan kokemaa ja kertomaa 2. osa' on tällä hetkellä paikalla kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston sivukirjastoissa. Esittäkää siis kaukolainapyyntö lähikirjastossanne.
Aino Katermaan Kronoborg ja sen ojentolaiset ei ole kirja vaan artikkeli teoksessa: Yksilö ja yhteiskunnan muutos : juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986 - Tampere : Tampereen yliopisto, 1986.
Tämä teos on lainattavissa monista kirjastoista, mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Vuodelta 1977 on Katermaan Suomen historian pro gradu -tutkielma: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Sitä voi käydä lukemassa Tampereen yliopiston kirjastossa. Katermaan gradu on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa, josta myöskään ei anneta kotilainoja.
Myös Aarno Soininen on kirjoittanut artikkelin: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos. Artikkeli löytyy julkaisusta: Arx Tavastica 3 / julk. Hämeenlinnan...
Tietoja kirjastoissa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä löytyy Kirjastot.fi -sivuilta. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastojarjestelmat.aspx on haku, jolla voit hakea tietoa kirjaston, kunnan, kirjastojärjestelmän tai maakuntakirjastoalueen mukaan. Linkit eri kirjastojärjestelmien kotisivuille löytyvät linkistä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat .
Uusinta tietoa saat varmimmin kunkin järjestelmäntuottajan sivuilta ja/tai yhteyshenkilöiltä.
Jarmo Saartin toimittama julkaisu Kirjastojärjestelmän hankkijan opas on vuodelta 2002, joten se lienee jo tiedoiltaan osittain vanhentunut. Tilastotietoja yleisistä kirjastoista löytyy opetusministeriöstä: http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/...
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Netta on lyhennelmämuoto Agnes-nimestä. Agnes on kreikkalaista perua, (h)agnos, puhdas, siveä. Netta on myös Agneta-nimen eräs puhuttelumuodoista. (Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, 1990)
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN...
Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun.
Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
Asiasanahaulla kirjapainotaito Korea Lindasta http://finna.fi löytyi yksi koreankielinen teos sekä korean- ja englanninkielinen Patterns of book cover design in Korea 1392-1945, Korean library association, 1980.
Teoksessa Verliet: Book through five thousand years on mm. aihe Book in the orient. Muita teoksia, joissa on jotain, ainakin korean kielestä:
- Vesterinen, Ilmari: Lohikäärme ja krysanteemi, 1988 (artikkeli Korkean kulttuurin erityspiirteitä, Rotu ja kieli...)
- Vesterinen, Ilmari: Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan (Korean kieli ja sen murteet)
- Koreas : Global studies handbook, 2002 (Korean language, food and etiquette)
Kirjakaupan ja kustannustoiminnan sekä kirjapainotaidon historiaa on esim. seuraavassa:
- Jäntti, Yrjö...
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella...
Alla on joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä pienten lasten käytösoppaita. Nimen alla olevasta linkistä löytyy kirjan esittely.
- Eipäs juupas / Riitta Nisonen, Markku Töllinen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510350157&q…
- Hups, ollaan ihmisiksi! : hauska käytöskirja lapsille / Ursel Scheffler, Jutta Timm:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516275095&qtyp…
- Ole hyvä! : pienten prinsessojen käytöskirja:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513230869&q…
- Pikku etiketti : käytöstapakirja lapsille / kirjoittanut Sue Lloyd ; kuvittanut Jaqueline East
- Atsiih! / [teksti:] Mij Kelly ; [kuvitus:] Mary McQuillan:
http://armas.btj.fi/request....
Valaistusta kysymykseesi saat esimerkiksi kirjasta Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa, Kuopion yliopisto 1995. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta.
Helsingin Sanomat on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita. Niihin voit tutustua pääkirjaston uutisalueella. Viron lapsista ja perheistä on kirjoitettu ainakin suraavissa Helsingin Sanomien numeroissa: 8.2.97 Virolaislapsia opetetaan omalla äidinkielellä, 22.3.98 Virossa lasta ei paimenna kännykkä vaan laki, 5.9.98 Lapsipornon uskotaan lisääntyneen hälyttäväsi Itämeren maissa, 29.6.99 Rahapula uhkaa Viron kansan terveyttä, 10.12.99 Työelämä vaikeuttaa virolaisnaisten äitiyttä, 17.1.2000 Viron katulapset kuvasivat elämäänsä. Lisäksi Aleksi-...
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
Vanhoja pääsykoekysymyksiä saat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta Jyrängontie 2, 00014 Helsingin yliopisto, opintoasiainpäällikkö puh. nro 09-191 50061 sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valintakoe-sivulta http://www.helsinki.fi/ml/tdk/valintakokeet/
Maantieteen opiskelijat ry:n sivuilta löydät lisää tietoa valintakokeista ja maantieteen opiskelusta: http://www.helsinki.fi/jarj/mao/opiskelu/abi-info.shtml
