Veli-Matti Saikkonen on ohjannut vuonna 1997 tv-elokuvan nimeltä Kersantin kunnia. Se pohjautuu Veijo Meren romaaniin Tukikohta. Tarkoitatko tätä elokuvaa? Ylen Elävä arkisto esittelee elokuvan sivuillaan:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=05989
Elokuvaa myydään vain kirjasto- ja laitoskäyttöön. Yksityisille asiakkaille se ei ole myytävänä, mutta joidenkin kirjastojen kokoelmissa se on VHS-muodossa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Verkkokirjastomme laajennetussa haussa saat listan kirjastomme kokoelmasta hakemalla teoksia asiasanoilla: Uusikirkko, Terijoki, Viipuri. Tee haku jokaisesta erikseen. Varsinkin Viipuria käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti, jos haluat voit vielä rajata hakuasi hakemalla sanoilla: Viipuri paikallishistoriat. Voit myös valita haetko vain tietokirjallisuutta ruksaamalla hakulomakkeella kategorian tietokirjallisuus.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
Tässä listattu muutamia teoksia, joiden saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme:
Kaukjärvi : kyläkirja / Vilho Ranki. - [Tampere] : Pilot, 2005. - 239 s.
Uusikirkko / [julk.: Uusikirkko-Seura R.y.]. - [salo] : Uusikirkko-seura, 1979 (Sasap.). - 432 s.
Maailmojen rajalla :...
Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi...
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
"Kotlannin äijä" on tuttu myös Muonio-Pallas -seudulla ja hänestä onkin kirjoitettu kirjassa "Acerbin keinosta Jerisjärven tielle" (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, Rovaniemi 1992) luvussa Matkamiehiä ja merkkihenkilöitä, jossa mainitaan muitakin persoonia Pallaksen seudulta.
Äijästä löytyy tietoa myös teoksista: Nuutinen. Lapin lumoissa (1933), Pallas, Ounas (Metsäntutkimuslaitos 1998) -kirjassa on kappale Nuutisen kirjasta.
Äijän henkilöllisyys on todettu Millie McKey -nimiseksi ja 1800-luvun loppupuolella hän on asunut ensin Kemijärvellä, sitten Muoniossa ja tehettänyt paikallisilla outoja töitä
ja isoja "projekteja".
Lause "Libraries gave us power" löytyy paikallisten kaivostyöläisten vuonna 1904 perustaman eteläwalesilaisen Newport Central Libraryn sisäänkäynnin yläpuolelta.
Newport Central Library
4 John Frost Square
Newport
South Wales
NP20 1PA
Manic Street Preachers -triviaintoilijoiden iloksi mainittakoon vielä, että kyseinen kirjasto oli jossakin vaiheessa yhtyeen jäsenen Nicky Wiren vaimon työpaikka.
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (...
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13
Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra.
Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Kissan pissassa on enemmän ammoniakkia kuin koiran pissassa. https://aqualuxcarpetcleaning.com/tips/is-there-a-difference-between-dog-urine-and-cat-urine/
Se johtuu siitä, että kissa on sopeutunut autiomaa ympäristöö eli virtsamaan harvoin ja vähän. Sille on kehittynyt pitkä Henlen silmukka munuaisiin.
"Cats have such concentrated urine because they originated from the desert and have a very long loop of Henle, the part of the kidney that results in filtration and concentration. While you too have a loop of Henle (tres romantique!), yours isn’t as long as your cat’s, so you don’t usually concentrate your urine quite as much (unless you’re hiking in the woods and not hydrating adequately!). A cat’s loop of Henle is so good at...
Menieren taudista on kirjoitettu kirja Ojala, Mikael
Teoksen nimi Huimaako? / Mikael Ojala ; [piirrokset: Anu Karjalainen]. [Helsinki] : Etukeno, 2007 (Juva : WS Bookwell) sekä myös
Menieren tauti : lääkärit ja potilaat kertovat / toim. Joy Soiniemi ; kust. Uudenmaan Meniere-yhdistys, 1993. ISBN 951-96860-0-2.
Kannattaa tutustua Suomen Menieren liiton kotisivun artikkeleihin, kirjallisuusviitteisiin ja keskusteluihin, http://www.suomenmeniereliitto.fi/ .
(Päiv. 11.2.2008)
Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt valitettavasti mitään tietoa, vaikka etsin sitä monesta teoksesta. Käytettävissäni olivat mm. Suomalainen fraasisanakirja, Aasinsilta ajan hermolla, Naulan kantaan, Päivä pulkassa pyy pivossa, Svengaa kuin hirvi, Suurella sydämellä ihan sikana.
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
