Putous 2 tulee lauantaisin 8.1. 2011 alkaen, katso Mtv:n ohjelmatiedoista http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/putous/taustaa?122…
Ohjelmaa voi katsoa MTV3 katsomosta http://www.katsomo.fi/?treeId=354
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Nimenmuutos ei valitettavasti onnistu netin kautta vaan sinun on käytävä jossain HelMet -kirjastossa valokuvallisen, uudella nimellä varustetun henkilötodistuksen kanssa. Saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -...
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
Talo jalavan varjossa on jossakin vaiheessa ollut videokasettina Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa. Viimeisen kasetin poistamisen jälkeen elokuvan tiedot ovat jääneet tietokantaan - mahdollisesti lisäkappaleiden varalta tai siksi, että luettelointitietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisen DVD-julkaisun yhteydessä.
Ikävä kyllä toistaiseksi Talo jalavan varjossa -elokuvaa ei ole ollut kirjastoille tarjolla DVD-tallenteena. Mielellämme sitä kyllä hankkisimme, jos voisimme. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia kaupallisesti tarjolla olevia elokuvia kirjastoihin ei tekijänoikeussyistä voida hankkia: kirjastoilla täytyy olla hankkimiinsa DVD-levyihin tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Tämä asettaa omat valitettavat...
Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä...
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin....
Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla ja Ludmila. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea”) sisarnimenä. Anisaa ei löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan sitä on annettu nimeksi 86 henkilölle. Nimikirjoista löytyy Ani, Anis, Anita. Fredriikka on Fredrikin sisarnimi. Fredrik taas tulee muinaissaksasta ja tarkoittaa...
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
Suurimmat ongelmat aakkosellisten luetteloiden käytössä aiheuttaa se, että sananvälien käsittelytapoja on kaksi: sanoittainen, jossa sananväli (tyhjämerkki, välilyönti) otetaan huomioon, ja kirjaimittainen, jossa se jätetään huomiotta. Standardi ei sano asiaa kovin selvästi, mutta ilmeinen tarkoitus on, että sanoittaisessa aakkostuksessa tyhjämerkin ajatellaan edeltävän kaikkia muita merkkejä.
Muut merkit jätetään yleensä huomiotta. Tämä koskee sellaisiakin merkkejä, jotka vastaavat sanoja, esim. & ja %, samoin kuin yhdysmerkkiä, lyhenteisiin kuuluvaa pistettä jne.
Näin aakkostaisin luettelosi:
ARES OY
AS EESTI AGA
AS OY RIIHIKATU/OULAISTEN LVI
EKO LVI OY
EKOPINTA
ISTEKKI OY
J.-STEEL OY
JAHI-PUTKI
M/V EUROPALINK, M/S
M/V MISTRAL
m/v...
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Virkkauslajeja onkin aika paljon! http://www.kaspaikka.fi/koti/tkkroger/virkkauslajit/virkkauslajit.htm
Joissakin yhteyksissä räsy- ja helmivirkkaus käsitetään samaksi asiaksi (locker hooking), joissakin taas, kuten tuossa lajiluettelossa, helmivirkkaus (bead crocheting) näyttäisi olevan eri tekniikka.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi helmivirkkaus –asiasanalla viitteet Sinä osaat 2008:4-5, Suuri käsityölehti 2008: 10, Taito100 2007:6, olivat lainassa, joten ei voitu tarkistaa millainen helmivirkkaus oli kyseessä.
Tietoa ja kuvia löytyy netistä esim. hakusanoilla räsyvirkkaus tai locker hooking. Pinterestissä esim. http://pinterest.com/riidu/rasyvirkkaus-hooking/. Myös blogeista voi löytyä malleja, esim. http://margsan-rasyvirkkaus....
Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti.
Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista.
http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac…
Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis…
Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain.
Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
