Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava kirja:
Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958). Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.
Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö. Kirjan kansi vastaa myös kuvaustanne.
Olisiko kyseessä laulu "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa - -"
Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Toivo Särkkä, joka on elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila."
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/115752
Sanat täytynee tarkistaa elokuvan avulla, sillä niitä ei löydy kovinkaan helposti.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=f08db3b1-b3…
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
Tuula Granfeltin kirja: Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1998. on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta valitettavasti lainassa tällä hetkellä. Helsingin yliopiston kirjastossa on useita naisten asunnottomuutta käsitteleviä kirjoja. Menemällä osoitteeseen http:www.helsinki.fi/helka/ pääset katsomaan näiden kirjojen tilanteen. Käytä asiasanoina: naiset ja asunnottomuus. Hae Yhdistelmähaulla(hyperlib) tai Boolen lomakkeella(WWLS).
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi seuraavat teokset. (Lindassa on usein kattavampi asiasanoitus kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haussa.)
Sukupuoliero agraarikulttuurissa : "se nyt vaan on semmonen" / Jan Löfström, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1380489~S9*fin
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä / toimittaneet Jyrki Pöysä, Anna-Leena Siikala, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne, sananparret
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1003297~S9*fin
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toimittanut Jyrki Pöysä. asiasanoituksena mm. siirtymäriitit -- naiset -- synnytys,...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
Pääsääntönä on, että kirjastokimpan kirjoja voi palauttaa toiseen kimpan kirjastoon. Voit myös palauttaa kaukolainan siihen kirjastoon, josta olet sen noutanut. Kirjastoilla ei yleensä ole sellaista palvelua, että he postittaisivat palauttamasi kirjan toiseen kirjastoon
Puhdas vesi jäätyy normaalissa ilmanpaineessa 0 °C:ssa. Verellä ei voi antaa näin täsmällistä jäätymispistettä, sillä veri on monenlaisista eri aineista koostuva kudos. Veri jäätyy, kun pakkasta on noin 2-3 astetta.
https://science.sciencemag.org/content/110/2859/398
https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803100404378
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Eipä löytynyt tärppihieveriä slangisanakirjoista eikä murrekirjoista! Lähetä sähköpostia Suomen partiolaisten sivulta (http://www.partio.fi/) löytyvään osoitteeseen ja kysy! Luulisi, että Tärppihieveri löytyisi partiolaisten hyllystä ja kirjan sivuilta sanan "suomennos". Jos ei, niin sitten täytynee ahdistella Tärppihieveri-kirjan suomentajia, jotka ovat Pekka Myllykoski, Anu Pöllänen ja Ville Teittinen.
Kysymyksesi on kovin laaja ja siihen voi vastata kovin eri tavoin esim. sen mukaan, minkä näkökulman (vaikkapa lääketieteen) aiheeseen valitsee. Mutta muun muassa näistä kirjoista voisit etsiä tietoa. Kirjat ovat Kuusamon kirjaston kokoelmissa.
- Heikkonen, Moraali ja etiikka käytännössä
- Turunen, Halut, arvot ja valta
- Pietilä, Mikä meitä yhdistää - ihmisyys ja perusarvot
Lehtiartikkeleita aiheesta olisi vaikka näissä:
- Ihmisoikeuksien tulee päteä kaikkialla (Invalidityö 2006, nro 1, s. 20-21 ja 50-51)
- Filosofin parempi maailma (Helsingin Sanomat, 19.9.2004)
- Jokaiselle oma terveystili (Suomen kuvalehti, 2005, nro 38, s. 65)
Tietomme näistä Vanhan testamentin käyttämistä muinaismytologisista aineksista ovat niin hajanaisia, että emme pysty rakentamaan niistä minkäänlaista kokonaiskuvaa.
Leviatan לויתן (”kiemurteleva”) esiintyy Vanhassa testamentissa seuraavissa kohdissa
Job. 3:8
Job 40:25
Ps. 74:14
Ps. 104:26
Jes. 27:1
Tunnemme joitakin muinaisitämaisia kertomuksia taisteluista monipäistä petoa vastaa, esim.
Kaksoisvirranmaan Tell Asmarista on löytynyt kuva kahden miehen taistelusta seitsenpäistä petoa vastaan. Kuva on ajoitettu noin vuoteen 2300 eKr.
Syyriassa sijaitsevasta Ugaritin kaupungista on löytynyt joitakin muinaiskanaanilaisia uskonnollisia tekstejä, joissa kerrotaan jumala Baalin ja hänen vaimonsa Anatin voitokkaasta taistelusta seitsenpäistä...
Tuija Lehtinen on saanut kirjoistaan lukuisia eri palkintoja. (Suluissa palkitut kirjat):
- Nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto 1988
- Plättä-palkinto 1989 (Joka kimma sen tietää)
- Kuopion Taiteilijaseuran kirjallisuuden Minna-patsas 1990,
1991 teoksista Mirkka ja ratkaisujen kesä ja Vaniljasyndrooma
- Plättä-palkinto 1995 (Ikkunaprinsessa)
- Topelius-palkinto 1997 (Asvalttisoturi)
- Plättä-palkinto 1999 (Sara@crazymail.com)
- Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinto 2002 (lasten- ja nuortenkirjatuotannosta)
- Topelius-palkinto 2006 (www.liisanblogi.net)
- Tirlittan-palkinto 2016
- Pro Finlandia 2017
Lisää tietoa mm. osoitteesta
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Judith E. Kingin teoksessa ”Seals of the world” (Oxford University Press, 1983) kerrotaan, että aikuisen mursun nahka on paksuudeltaan 2–5 cm. Kaulan tienoilla nahka voi olla vieläkin paksumpaa. Nahan alla on vielä keskimäärin 6–7 cm:n paksuinen rasvakerros, joka olla paksuudeltaan suurimmillaan jopa 15 cm.
Wittgensteinin teoksessa Tractatus logico-philosophicus on tämäntyyppisiä sitaatteja.
Kirja on luettavissa Internetistä http://www.gutenberg.org/files/5740/5740-pdf.pdf .
Kohdassa 4.116 on esimerkiksi lause "Everything that can be thought at all can be thought clearly. Everything that can be said can be said clearly."
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
